TOP 5 PARASTA ASIAA BLOGGAAMISESSA

 Hei vaan kaikille!

Viimeinen blogi tässä blogiputkessa ja on kyllä jo vähän haikea olo. Tämä viikko on ehdottomasti yksi parhaista viikoista tänä syksynä. Kiitos juuri sinulle, että olet lukenut näitä koko tämän viikon jo, se että olet käyttänyt joka päivä aikaa siihen, että luet uuden blogin niin se tekee minut niin nöyräksi ja kiitolliseksi. Tässä vaiheessa en voi millään muulla kiittää, kun sanomalla kiitos, mutta lupaan, että parien viikkojen aikana kiitän jollain muullakin tavalla, mutta ei me nyt vielä tätä viikkoa lopeteta joten eiköhän mennä itse blogin pariin, että pääsisitte joskus vielä poiskin täältä...

Mä mietin todella pitkään, että millä tavalla sitä oikein päättäisi tämän viikon, mutta en keksin mitään. Kunnes sitten keksin! Eli siis kyllähän keksin, kirjotin väärin... Miksi mä en korjaa sitä...? No ihan sama, mennään eteenpäin. Keksin, että olisi tosi kiva kertoa näin viiden kuukauden jälkeen, että mitkä asiat tekevät tästä bloggaamisesta niin ihanaa, spoiler voin jo sanoa, että TE! Seeis, älkää kuitenkaan lähtekö vielä, koska lähdetäänpä erittelemään niitä asioita joten tervetuloa vielä kerran Top 5 listauksen pariin ja tällä kertaa päätämme viikon TOP 5 PARASTA ASIAA BLOGGAAMISESSA. Tervetuloa mukaan ja nyt höpinät ja löpinät sikseen ja eiköhän mennä ensimmäisen asian pariin!

5. Kirjoitustaidon kehittyminen

Tässä välissä muuten haluan sanoa, että kaikki kuvat mitä käytän on Pixabaysta, koska siellä on ilmaisia kuvia joita saa käyttää. Mä olen aina pitänyt kirjoittamisesta tosi paljon, mutta mun kirjoittaminen on aina ollut tosi sarjakuvamaista, liioiteltua, olen käyttänyt ihan liikaa huutomerkkejä (ihan näin itselleni täältä viimeistelystä haluan kyllä todeta, että käytän vieläkin liikaa huutomerkkejä, mutta blogin myötä olen kyllä oppinut vähentämään niitä, ainakin toivottavasti? Ei apua, nyt rupesin miettimään, että käytänköhän liikaa huutomerkkejä täällä? Kerro ihmeessä kommenteissa, jos sun mielestä käytän liikaa huutomerkkejä.😅 Mun on muuten pakko jakaa yksi storytime tähän väliin näistä huutomerkeistä, missäköhän välissä tää blogi rupesi käsittelemään huutomerkkien käyttöä, mutta totta kai te nyt haluatte kuulla mun tarinan huutomerkeistä(ainakin toivottavasti) joten totta kai minä haluan sen kertoa. Olin siis neljännellä luokalla ja meidän piti kirjoittaa tarina, no mä muistan, että siinä mun tarinassa varmaan joka toinen lause päättyi huutomerkkiin... Eikä siinä vielä kaikki, nimittäin halusin vielä oikein korostaa sitä huutomerkkiä niin tein siitä sellaisen sarjakuvamaisen eli yli paksun.

Kiteytettynä siis tämän kappaleen asiat 1.) Olen kehittynyt kirjoittamisessa todella paljon (ainakin nelos luokkaan verrattuna) ja 2.) Käytin liikaa huutomerkkejä. Jep, siinä toinen pääkohta. 

4. Sisällöntuottajana kehittyminen

Mulla on ollut haave kolmannelta luokalta lähtien, että haluaisin olla joku päivä sisällöntuottaja. Nyt se on toteutunut ja se on täysin teidän ansiota. Silloin kun aloitin niin en ikinä, ikinä siis ikinä voinut kuvitella, että tästä tulisi näin iso ja merkittävä juttu. Tuntuu, että olen saanut teiltä niin paljon iloa ja tukea tämän blogin tekemiseen, että en edes pysty sisäistämään sitä. Siis silloinhan kun mä aloitin tämän niin olin niin pihalla kaikesta kun olla ja voi, mutta tuntuu että nyt edes jotenkin osaan käyttää eri fontteja, ottaa kuvia, tehdä edes jonkunlaisia pikkukuvia (on ne kyllä vieläkin aika hirveitä), käyttää instagramia sisällöntuotannossa ja teidän avulla olen myös oppinut käyttämään Discoordia hyvin ja siitä on tullutkin mulle todella tärkeä viestintä sovellus teihin. Kiitos! Olen myös oppinut niin kantapään kuin muutenkin, että miten hoitaa erilaisia tilanteita, kuten riita ja ongelma tilanteita. Yksi todella tärkeä taito minkä olen oppinut on se, että olen oppinut juttelemaan teille kuin ystäville, mutta palataan tuohon vähän tuonnempana. Ai niin! Vaikka kirjoitin kaikki asiat ylös mitä haluan tässä kappaleessa sanoa niin unohdin silti kertoa yhden asian, oon mä kyllä melkoinen tunari, mutta kiva että jaksatte kahtella mun sähellystä. Kuitenkin olen myös oppinut tosi paljon sisällöntuottajan vastuusta eli siitä, että mun pitää pitää kaikkien henkilökohtaiset tiedot täysin salaisina, mistä olen aika tiukka eli, jos joku mulle laittaa viestiä niin en ikinä kerro siitä kenellekään, jos haluan sen jakaa anonyymina vaikka täällä, niin kysyn aina siihenkin erikseen luvan. Alussa mä en edes tiennyt, jostain toisen yksityisyydestä, mutta nyt oon oppinut että se on sisällöntuottajalle aivan ehdoton. 

3. Itsetunnon kehittäminen 

Tämän tai siis teille eilisen blogissahan mä puhuin, että mulla on itsetunto ja minäkuvan kanssa ongelmia, mutta te olette auttaneet minua ihan hirveästi näkemään, että mä pystyn, osaan, ja musta on hyötyä tälle maailmalle! Te olette auttaneet näkemään mun hyviä ominaisuuksia ja antaneet mulle niin paljon onnistumisen kokemuksia, että kukaan ei tule ikinä pystymään samaan. Se millä tavalla olette tukeneet tätä blogia niin on auttanut mua näkemään niin paljon mun omia luonteenvahvuuksiani. Kiitos<3 Nyt annetaan vähän terveisiä!😂😅 Jos meidän koulun koulunuorisotyöntekijä luet tätä (sä ainakin lupasit lukea...:D) niin mä annan sulle pienet terveiset. Pohjustetaan tätä eka, eli meillä on siis koulussa sellainen valinnaisaine kuin oma polku. Sen tarkoituksena on löytää nuoren luonteenvahvuuksia ja sitten miettiä jo vähän tulevaisuuden suunnitelmia. Meillä oli kerran sellainen työ missä piti löytää/kertoa omia luonteenvahvuuksia ja enhän mä nyt niitä tietenkään itsestäni löytänyt ja sanoin, että "en mä tule ikinä niitä löytämään" ja koulunuorisotyöntekijä vastasi, että "kyllä sä tämän vuoden aikana tuut vielä näkemään omat vahvuutesi" johon mä vastasin, että "jos saatte minut löytämään itsestäni jotain luonteenvahvuuksia niin mä lupaan ostaa sulle Mersun" eli siinä pohjustuksena tää, mutta mitkä ne terveiset on? No, sanotaanko, että me kummatkin oltiin väärässä, mä olin väärässä, että en tulisi löytämään mun luonteenvahvuuksia, mutta sä olit siitä väärässä, että mä ne oma polku valinnaisaineen avulla löytäisin. Nimittäin nyt vaikka seuraavalla oma polku tunnilla voin kertoa jopa kolme mun luonteenvahvuutta, mitkä olen löytänyt BLOGIN avulla. Aijai, taisi toi oma polku olla vähän hidas löytämään niitä vahvuuksia? Vai mitä olet mieltä? Se muuten tarkoittaa sitä, että nyt jää mersunkin hankinta välistä, mutta mites se sun velkas...? Tällainen pieni tarina tähän väliin, mutta eiköhän jatketa listaa.

2. Palaute

Siis mun piti pitkään miettiä, että onko tämä ykkönen vai kakkonen, mutta päädyin kuitenkin tähän, koska se asia ei voi olla vaan millään muulla sijalla kuin ensimmäisellä. Äppäpäp, et scrollaa vielä alas ja katso mikä viimeinen asia on, mä tiedän, että yritit heti mennä jo kurkkimaan, mutta lue tää eka jos sopii? Teidän palaute on oikeasti ollut vain uskomatonta, en voi edes käsittää, että miten ihmiset edes keksii niin ihanaa palautetta, mitä olette laittaneet. Silloin kun aloitin niin edes ajatellut, että voisin saada palautetta, mutta nyt te lähetätte pitkiä, sisällökkäitä ja niin ihania viestejä, että monien kohdalla alan jopa itkemään, kun olen niin iloinen ja onnellinen. Muistan kun mulla oli kerran tosi huono päivä, mutta sitten kun avasin Discordin näin, että yksi oli laittanut viestiä ja katsoin, että mitäköhän hän oli laittanut ja siellä oli vastassa niin ihana viesti, että koko päiväni muuttui kerta heitolla paremmaksi. Tämän blogin varmaan kymmenes kiitos, mutta silti pitää vain kiittää, että lähetätte niin ihanaa palautetta.

1. Lukijoiden ja minun välinen vuorovaikutus

Tässä se on. Musta mun ja teidän välillä on jo niin rennot ja tavalliset välit, että en ikimaailmassa voisi kutsua teitä "seuraajiksi" , koska teistä on tullut mulle tässä ajassa niin tärkeitä ystäviä. Tuntuu, että musta on todella kiva viettää vapaa-aikaa sillä tavalla, että juttelen teidän kanssanne ja sitä myötä oon oppinut jo vähän tuntemaankin teitä. En voi sanoa mitään tarkkaa, mutta tiedän että monenlaisia ihmisiä lukee näitä blogeja ja ottaa minuun yhteyttä, koska oon oppinut siitä niin paljon, että miten voin puhua ja kirjoittaa erilaisille ihmisille. Myös se on aivan ihanaa, että tosi moni on sanonut että mulle ei oo mitään kynnystä tulla puhumaan, jota oon toivonutkin! Pitää vaan muistaa, että en oo mikään minkään alan ammattilainen niin mulla ei oo mihinkään hyviä ratkaisuja tai vinkkejä. Mutta oikeastaan kiteytettynä, niin kiitos että olette ystäviäni, mutta kirjoitinpa kuitenkin näin pitkän kappaleen vaikka tiivistettynä tuossa se pääasia.😅 

Se olisi siinä! Blogiputki on nyt paketissa ja voi vitsi! Niin huippu kokemus oli, koska oon oppinut niin paljon entistä enemmän aikatauluttamaan ja organisoimaan blogien tekemistä! Kiitos kaikesta ja nyt mulla alkaa täysin somevapaa viikonloppu, mutta me nähdään taas ensi viikolla uusien blogien parissa! Hyvää viikonloppua ja nähdään taas! Moikkaa moi!