Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
Tiistai, viikko lähtenyt käyntiin ja homma etenee. Tänään on lauantai, yhdeksäs heinäkuuta ja tiedättekö mitä tulin juuri ajatelleekseni. Onko se jo oikeasti loppukesä. Kyllä, näin hirveitä asioita joudun miettimään. Tasan kolme viikkoa nimittäin elokuuhun, joten eikös se ole. voihan kääk. Mihin kesä ja etenkin aika menee!? Kuitenkin, se olisi blogiputken osa numero kaksi! Mitä aihetta käsitellään ja ennen kaikkea mitä minä tänään sähellän? Se selviää tänään, itseasiassa juuri nyt. Eeiköhän mennä!
TOP 5 - ELÄINTÄ MITÄ HALUAISIN MEILLE !
Eläimet. Kuinka ihania ne ovatkaan ja kuinka paljon ne oikein tuovatkaan meille iloa. Katselin tuossa kaikki blogini läpi, tosin aika hätäisesti, mutta en nähnyt yhtäkään blogia, jossa oltaisi kerrottu eläimistä. Kuvitelkaa, ne ovat niin tärkeitä meille ihmisille, mutta en ole puhunut niistä sanaakaan täällä. Tosin, harmikseni voin todeta, että meillä ei ole eikä tule ikinä olemaankaan kotieläimiä, koska oikeastaan kaikki muut ovat allergisia karvaisille eläimille paitsi minä.
Vuosien varrella on tullut eläimiä, joita haluaisin kovasti meille, josta tuleekin tämän blogin teema. Tänään katsotaan siis, että mitkä viisi eläintä haluaisin etenkin meille ja mikä olisi kaikkein tärkein. Tervetuloa mukaan seurailemaan tätä eläimellisestä menoa, eiköhän hypätä suoraan sijalle viisi!
Kaikki blogin kuvat ovat Pixabaysta:
5. Koira
Isot koirat, niistä en pidä. Pienet koirat, no nehän ovat lutusia, söpöjä ja ihania. Jos pystyisi ottamaan sellaisen koiranpennun, joka ei kasvaisi ikinä niin sitten vähät välittäisin allergioista ja suoraa päätä hakemaan! Onneksi sellaisia koiria ei ole, miettikää mitä se aiheuttaisi perheelleni. Haluaisin eritoten opettaa pienelle koiralle temppuja, herkutella sitä ja hänestä voisi tulla oiva keskustelukumppanini. Katsokaa nyt häntä tuossa kuvassa, mikä ihanuus. Toista on, kun se on kaksi kertaa minun mittainen.
4.Pupu
Aina kun olemme käymässä jossain tallilla tai kotieläintarhassa, minä ampaisen aina ensimmäisenä pupujen häkkiin, koska ne ovat ihania, piste. Se tunne, kun sellainen pieni karvapörröpallo on sylissäsi ja se katsoo sinua ihan kuin hän yrittäisi sanoa, että ota minut mukaani. Tai sitten se ajattelee, että koska tuo rumilus oikein lähtee altani ja pitämästä minua kiinni. Hei! Haluatteko muuten kuulla mikä olisi pupuni nimi, jos minulla olisi sellainen.
Ensimmäisen kerran, kun ihastuin pupuun se oli väriltään sellaisen vaaleanruskean, mustan ja valkoisen sekoitus. Silloin nimi tuli päähäni. Hän ja olematon tuleva pupuni on Vohveli. Kyllä, älkää kysykö tai kyseenalaistako. Vohveli, sinä olet pupuni. Vohveli saisi ison häkin, saisi temmeltää pitkin nurmikoita ja hemmottelisin häntä porkkanoilla, mutta ei. Siirrytään seuraavaan!
Kalastaminen on todella kivaa puuhaa, mutta aina kun saan kalan niin mietin, että "kunpa voisin ottaa hänet mukaani ja pitää hänet, mutta ei se ihan onnistu ilman mitään varusteita. Kala on jotenkin niin yksinkertainen, mutta sitten kuitenkin älykäs kaveri. Olen lyhyyteni vuoksi joutunut olemaan aika monta kertaa sairaalassa, mutta on siellä jotain kivaakin.
Siellä on nimittäin ihania ja hyvin varusteltuja akvaarioita, jossa on jopa eksoottisen laisia kaloja. Kala, Nemoni, sinut haluan kuuntelu- ja juttelukaverikseni, mutta ei. Ei mitään eläintä, ikinä meille tule. Siirrytään toiseksi viimeiseen!
2. Marsu
Hei! Tässä välissä palataan hetkeksi ajassa pari vuotta taaksepäin, elokuuhun 2019. Oli leirikoulun viimeinen päivä ja rasti menossa. Minulla se oli eläinfarmi. Siellä oli kaikenlaisia eläimiä, mutta ne ovat ihan sivuseikka. Viimeiseksi saavumme marsujen häkille ja yksi heistä kiipeää syliini. Siitä alkoi minun ja marsujen yhteinen taipale. Heti, kun hän tulla tupsahti syliini, päätin,+ että hankkisin marsun.
Se oli pehmeintä, suloisinta ja rakkautta ensi silmäyksellä. Ihan totta, näin siitä marsusta, kuinka se kiintyi minuun. Niiden kipitys, energia, koko, pehmeys, ääntely, vikkelyys ja koko marsu. Ihanampaa eläintä saa hakea. Kun saavuin leirikoulusta, jotenkin ajattelin, että totta kai voimme heti hankkia marsun, mutta sanotaanko, että ei. Minua ei ole missään asiassa tyrmätty niin pahasti, mutta nyt isoin kysymys eli mikä onkaan viimeinen! Se selviää nyt, ai niin! Varoituksen sana seuraavasta kuvasta niille, jotka pelkäävät käärmeitä.
1. Viljakäärme
En kestä, kuinka suloinen sinä oikein olet. Olet luikerteleva, rauhallinen, kiinnyt niin henkisesti ja fyysisesti ihmiseen, mutta kukaan ei sinusta tykkää. Minä muuten puhun tällä hetkellä kuvalle. Noh, jätetään tuo pätkä. 15-vuotias puhuu käärmeen kuvalle, voi herran jesatas sentään! Minä ja isoveljeni olemme neljännestä luokasta lähtien halunneet viljakäärmettä, koska se vain olisi ihanin ja täydellisin kotieläin mitä voisi saada.
Vanhempani pitävät sitä limaisena ja niljakkaana, eikä ikinä haluaisi tuollaista taloon. Se ei ole limainen, se on ihana ja miettikää nyt. Mikä voisi olla parempaa, kuin se, että tuollainen kietoutuu ympärillesi. Ei mikään.
Noin! Nyt saatiin vihdoinkin eläimistäkin juttua tänne. Olisi todella kiva kuulla, että onko teillä eläimiä? Jos on, mitä eläimiä ja mikä on sinun lempieläin? Kiitos paljon, kun luit, toivottavasti oli edes jotenkin siedettävää settiä, uskon, että ei. Kiitos kuitenkin ja nähdään taas huomenna klo 12! Moooikkka moiii!
Mahtava blogi
VastaaPoistaVoi kiitos paljon!🥺❤️ Onpa ihana kuulla, jos teksti oli edes jotenkin siedettävää.😅
Poista