Miksi lyhytkasvuinen ei viihdy huvipuistoissa?

 Huom! Tämä blogi kertoo vain omasta kokemuksestani ja fiiliksistä koskien huvipuistoja. 

Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!

Tiistai, huomenna yhteiskuntaopin koe ja syksyä ilmassa. Sellaisilla tuntemuksilla tähän tiistaihin. Oletteko te jo huomanneet jotain syksyn merkkejä? Minusta ainakin ilma ja puutkin ovat muuttuneet jotenkin syksymäisiksi. Tosin, voi olla kyllä ihan omaa tulkintaakin ja mielipidettä, koska minä toivon, että syksy saapuisi kunnolla. Fakta on kuitenkin se, että aamut ovat pimentyneet jo kummasti. Ainakin minun mielestäni vielä hetki sitten oli paljon valoisampaa aamuisin.

Miten teidän syksy on muuten käynnistynyt? Sekä tämä viikko myös. Eiköhän aleta valumaan pikkuhiljaa jo itse blogin puolelle, joten pitemmittä puheitta, siirrytään eteenpäin!

Aiheeseen johdattelua:

Huvipuistot. Voi sitä ilon, riemun ja onnellisuuden määrää, mikä tulee huvipuistopäivästä. Olemme saaneet nauttia huvipuistojen tuomista huvituksista jo vuodesta 1904 (faktatietoa). Onko ketään kuka ei pitäisi huvipuistoista? Itseasiassa, minä nostan käden ylös tässä kohtaa. Tänään käsittelemme siis sitä, että miksi en viihdy tai suorastaan pidä huvipuistoista. Kysymykset mitä ainakin käsittelemme, ovat; Entinen huvipuisto reissuni, miksi tunnen itseni vauvaksi ja alistetuksi siellä ja miksi en halua enää ikinä käydä siellä. 

Jos tällainen aihe kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan jutustelemaan, pohtimaan ja miettimään! Eiköhän aloiteta, ensimmäisestä pääkohdasta. Leet's goo!

Miksi lyhytkasvuinen ei viihdy huvipuistoissa?

"Muut pystyivät huvittelemaan, mutta minä katsoin vain vierestä."

Olen käynyt viimeksi 2017 Särkänniemessä, se päivä opetti minulle sen, että en halua enää huvipuistoihin. Mikä sai minut päättämään näin? Käsitellään sitä ensin. Olikohan se elokuussa eli olin juuri aloittanut neljännen luokan ja silloin minua ei oikeastaan haitannut vielä lyhytkasvuisuus ollenkaan. Se oli ensimmäinen kertani Särkänniemessä, joten odotin kyseistä päivää innolla. 

En tiedä miten, mutta en jotenkin ollenkaan ajatellut tai tajunnut, että enhän minä voisi mennä kuin pariin laitteeseen. Meitä lähti sinne minä, perheeni, isovanhempani ja serkkuni. Silloin pikkuveljeni oli viisi ja isoveljeni kolmetoista. Serkkuni oli minun ikäisiä. Kun pääsimme perille, kaikki halusivat laitteisiin ja niin minäkin.

Karu fakta oli vain se, että minulle kerrottiin, että en voisi mennä melkeinpä mihinkään laitteeseen pituuteni vuoksi, joka oli täysin ymmärrettävää. Minulle se oli kuitenkin todella iso pettymys, suorastaan eriarvoistava tekijä. Muistan vieläkin sen, kuin eilisen päivän. Minkä sitten? Käsitellään sitä nyt.

Kun kaikki muut minun ikäiset serkkuni menivät hurjiin laitteisiin, kuten tornadoon, tyrskyyn ja mitä näitä nyt on. Arvatkaa mihin minä menin? Minä menin silloisen pikkuveljeni kanssa possujunaan "huvittelemaan". Kyllä. Se tuntui ja tuntuu vieläkin jotenkin niin alistavalta, suorastaan nöyryytykseltä, että minä pystyin olemaan vain pikkuveljen ikäisten laitteissa, kun kaikki muut neljännellä luokalla olevat saivat mennä kaikista hurjimpiin laitteisiin.

Jotenkin se vain sai tuntemaan itsensä todelliselta vauvalta, suorastaan nöyryytetyltä ja alistetulta. Jouduin olemaan 3-5-vuotiaiden kanssa samassa laitteessa, joka on tehty kaikkea muuta kuin minun ikäiselleni. Silloin päätin, että en enää ikinä mene huvipuistoihin ja se vala pitää edelleen. Minun on turha mennä sinne hankkimaan pahaa oloa ja fiilistä, että en ole oikeasti sen ikäinen mitä olen. 

Huom!

Tähän väliin on muuten hyvä todeta, että en missään nimessä hauku, paheksu tai pidä huvipuistoja syyllisinä. Päinvastoin, olen todella ylpeä siitä, että esim. Särkänniemessä on todella tiukat pituus- ja turvarajoitukset. Sekä olen todella iloinen kaikkien teidän puolesta, jotka pidätte niistä ja saatte iloa huvipuistopäivästä. Ne ei ole minulle tehty, mutta todella ihana keksintö.

Tulipas tästä lyhyt blogi, mutta ei tässä oikeastaan ole mitään lisättävää. Perjantaina piti suunnitelman mukaan tulla toinenkin lyhytkasvuisuuteen liittyvä blogi, mutta silloin tuleekin yksi toinen kirjoitus, joka on vähän niin kuin pakko saada kerrottua. Kiitos paljon, kun luit ja ihanaa tiistaita kaikille! Nähdää taas, mooikka mooiii!

Tässä vähän muita someja.😊

Discord serveri: //discord.gg/USBXsH99Gs

Instagram: Samuelin_blogi

Snapchat: samuelin_blogii

Haluatko tukea blogia ilmaiseksi? Liity ihmeessä oikeasta sivupalkista sinistä nappia painamalla lukijaksi.