Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
Perjantai, eikä muuten miikä tahansa perjantai vaan se olisi hiihtoloman aika! Täytyy sanoa, että kyllä muuten tulee loma tarpeeseen. Puhutaan siitä kuitenkin tuonnempana. Onko sinulla lomasuunitelmia? Miten sinulla muuten menee? Olenko muuten ainoa vai tuleeko kevät ihan liian hitaasti tänä vuonna? Tai, ehkä se johtuu vain siitä, että odotan sitä niin kovasti.
Ai niin! Tämän viikon tiistaina starttasi yhteishaku, mutta siihen liittyy myös yksi huono uutinen. Meidän koulussa on käytäntö, että hakupaperit täytetään vasta loman jälkeen, 6.3. alkaen. Ei se ole niinkään huono uutinen, mutta olen niin kärsimätön joten haluaisin päästä tekemään jo haun.
Onneksi en ole yhdessä asiassa kärsimätön touhottaja. Ai missä? No kärsimätön aloittamaan blogi, sillä alkutekstejä on jo kaksi kappaletta! Tervetuloa mukaan rentoilemaan ja jutustelemaan blogin parissa!
Väsynyttä eloa ja lomalla Kouvolaan!
Kuten alussa jo totesin, olen loman tarpeessa. Jotkut minulle kuittailevatkin, että juoksentelen ja yritän tehdä koko ajan, mutta mitään ei saa aikaiseksi. Juuri sen takia, koska en jaksa ja ehdi keskittymään yhteen asiaan. Ensinnäkin koulu on vienyt paljon aikaa ja voimia. Toiseksi olen kahdessa kerhossa apuohjaajana viikossa ja niihinkin liittyy paljon enemmän, mutta ei siitä sen enempää.
Sitten on tämä some. Rakastan tätä, saan tehdä joka ikinen päivä sitä mistä nautin ja saan iloa. Sinä annat minulle voimia, iloa ja tukea. Toivottavasti ymmärrät sen. Tähänkin liittyy kuitenkin niin paljon salaista työtä ja "behind the scenes" asioita. Blogin julkaisu ja Ig-sisältöjen tekeminen on helpoimmat asiat tässä.
Tärkein ja isoin työni on kommunikointi ja vuorovaikutus. Se on pääarvoni, enkä luovu siitä ikinä. Yksityisviestit, jutteleminen ja kuulumisten kysely vievät kuitenkinn ihan hirveästi aikaa ja henkisiä voimia, koska vastaukset voivat olla aika surullisia. Tai siis, että monet kertovat voivansa huonosti. Se kuormittaa. Tällä hetkellä on myös todella monta projektia, kuvauksia ja yrityksille sisältöjen tekoa.
Liika suorittaminen EI ole ylpeydenaihe!
Noin! Nyt sain vähän purettua, että miksi blogeja ei ole tullut ja Instagramissa kerron olevani aina väsynyt ja kiireinen. Mutta tiedätkö mitä? Olen vihainen itselleni. En ihannoi tai oikeastaan edes hyväksy ylisuorittamista tai liiallista työntekoa. Silti olen vajonnut siihen. Mitä tarkoitan?
Olen pahoillani jo valmiiksi, sillä seuraavat kommentit voivat pahoittaa jonkun mielen ja sitä en halua. Kerron vain mitä ajattelen. Maailma on muuttunut. Tuntuu, että nykyään työnteko, ahkekeruus ja ylisuorittaminen, niistä on tullut ihailtavia asiooita. Suorastaan arvoja. Minä ainakin koen sen näin.
Suurin kysymykseni on, että miksi? Miksi haluamme ihailla ja antaa tunnustusta born-outista, liiallisesta työntosta ja uupumuksesta? Ahkeruus on todella hyvä ominaisuus. Mutta liiallinen työnteko on ihan eriasia, se on vain vaarallista ja vahingollista. Se ei kerro, että olet hyvä ihminen, jos teet töitä kuin hullu ja unohdat levon.
Minusta meidän pitäisi olla ylpeitä ja kiittää, jos uskallat hellittää otetta, tajuta, että nyt en enää jaksa ja lepään. Tuollaisista ajatuksista minä olen ylpeä. En siitä, jos joku vetää itsensä born-outiin. Olen vain huolissani ja surullinen, että niin pääsi käymään. Itse aion nyt hellittää otetta, jotta en uuvu.
Ensi viikolla Kouvolaan!
Loma. Nyt on loma ja siitä pidän kiinni. Sunnuntaina suuntaan naapurini kanssa yhdelle meidän tutulle hiihtolomaksi. Hän asuu Kouvolassa. Jep, siellä betonin keskellä. Sieltä tulee matkablogeja ja -Instagram sisältöjä, mutta rennolla otteella. Odotan sitä niin paljon, koska pääsee hetkeksi pois kaikesta.
No niin! Siinä oli tämän hetkiset ajatukset. Mitä sinä ajattelet ylisuorittamisesta? Ja hei, oliko sulla kiva lomanaloituspäivä? Kiitos paljon, jos luit tänne asti ja nähdään taas! Mooikka mooiii!
Oli ihan kiva. Kyllä tulee loma itselläkin tarpeelliseksi. Toivon että saisin stressin hetkeksi aikaa pois.
VastaaPoista