Olen Samuel Pulkkinen, 15-vuotias lyhytkasvuinen bloggaaja. Sairauteni vuoksi olen vain 107cm pitkä. Tavoitteeni on poistaa meitä kohtaan turhia ennakkoluuloja. Yritän tehdä sen kertomalla elämästäni, sairaudestani ja sen tuomista haasteista aidosti. Joskus tulee syvällisiä blogeja ja joskus rentoja, mutta jokaisessa kirjoituksessa edetään rennosti ja puhutaan asian vierestä. Tervetuloa seuraamaan yhden lyhytkasvuisen tarinaa, joka seuraa unelmiaan!
maanantai 27. syyskuuta 2021
TESTISSÄ UUSI COCA COLA ZERO VANILLA!
lauantai 18. syyskuuta 2021
100 LUKIJAA Q&A
Hei kaikille!
Tänään on luvassa Q&A, mutta ennen sitä niin vähän höpöttelyä taas tähän väliin.
100 lukijaa on mennyt täyteen, joka on oikeasti ihan älytöntä. Tuntuu, että en kiitä teitä tarpeeksi, mutta oikeasti haluaisin kiittää teitä miljoonasti, että olet ollut mukana menossa. Tästä on tullut mulle jo ihan vakituinen osa elämää ja oon siitä niin onnellinen. En edes ajattele niinkään, että olette "lukijoita" vaan, että olette ystäviä minulle. Voisin kiittää loputtomiin teitä, mutta teen tähän aiheeseen liittyen oman blogin joten haluan vain tässä sanoa, että KIITOS.
Tosiaan ensimmäinen spesiaali on Q&A johon kysyin kysymyksiä, kiitos kaikille kysyneille! On mahtavia kysymyksiä tarjolla joten eiköhän ruveta vastailemaan.
Kysymys 1. Onko sulla tulevaisuudensuunnitelmia?
Mun unelma ammatti olisi ehdottomasti erityisopettaja, koska rakastan koulua, opettamnista ja lapsia! Oon miettinyt meneväni joko Tampereelle ilmaisutaito lukioon tai lukio ja media alan kaksoistutkinto. Voisin avata tätä lisää jossain toisessa blogissa.
Kysymys 2. Lukio vai amis?
Mulla on aika ristiriitaiset ajatukset tästä, sillä on joitain asioita mitkä on lukiossa paremmin, mutta jotain mitkä on amiksessa paremmin. Lukiossa on usein tosi fiksuja, kohteliaita ja halukkaita opiskelemaan kunnolla mitä taas joissain ammattikouluissa ei ehkä ole. Meidän Oriveden ammattikoulu on tästä hyvä esimerkki, tiedän yhden joka oli siellä auto alalla, ja kerran niille tuli testi missä kysyttiin allekkain kerto ja jakolaskuja eivätkä heistä suurin osa osannut yhtään laskea niitä. Eli siellä opetuksen laatu voi olla vähän huonoa ja kaikki huithapelit menee sinne yleensä, mutta riippuu paljon amiksesta. Esim. mun isoveli opiskelee Hervannassa sähkö- ja koneasentajaksi ja niillä on todella laadukasta opetusta. Lukiossa on taas se, että siellä on niin paljon työtä sen opiskelun eteen, mutta toki se on hyödyllistä. Toinen asia on se, että lukiosta ei pääse suoraa töihin vain pitää mennä vielä jatko-opiskelemaan.
Kysymys 3. Mistä ruuasta pidät ja mitä teet vapaa-ajalla?
Minä yritän olla olematta nirso ja osata arvostaa jokaista ruokaa, mutta jos pitäisi sanoa ihan lempi ruoka niin kyllä se pizza on. Kaikista paras pizza on ehdottomasti kotipizzan monster pizza. Aivan loistava pizza! Vapaa-ajalla käyn harrastuksissa, juttelen paljon Discordissa, pyrin käymään paljon metsässä rauhoittumassa ja pelaan Minecraftia. Siinäpä mun vapaa-aika kiteytettynä:) Toki mä oon kaikissa koulun hankkeissa mukana, että se vie myös aika paljon aikaa.
Kysymys 4. Mistä tykkäät koulussa ja ootko vielä peruskoulussa?
Heti, kun näin tämän kysymyksen niin mietin, että tästä vastauksesta tulisi romaanin pituinen, jos kertoisin kaikki mistä pidän koulussa, mutta yritän tiivistää tästä lyhyen ja ytimekkään. Ai niin, olen muuten 8.lk eli olen vielä peruskoulussa. Koulussa on tosi monia kivoja asioita, mutta parhaimpia on onnistumisen kokemukset, sosiaalisten suhteiden parantaminen, luotettavat aikuiset joille puhua ja se, että opit uusia asioita joilla saat mieluisen työn itsellesi. Koulussa saa minusta todella hyvin onnistumisen kokemuksia, kun esim. viittaat tunnilla, saat hyvän numeron kokeesta tai vaikka kun opit jonkun asian mikä on sinulle vaikeaa. Sosiaaliset suhteet parantuvat mielestäni todella paljon, kun teemme vaikka ryhmätöitä tai vaikka juttelemme vain muille. Siinä oppii myös miten puhua ystävällisesti ihmisille.;) Tämä ei koske läheskään kaikkia, mutta jos on jotain mielenpäällä niin tuntuu, että koulussa löytyy aina aikuisia jolle voi aina puhua ja he kuuntelevat ja välittävät. Se on minulle ainakin ollut kaikista parasta koulussa, mutta toki rakastan sitä kun saan kirjoittaa vihkoon muistiinpanoja vaikka kitkasta ja lukea niitä myöhemmin ja oppia siitä koko ajan lisää.
Kysymys 5. Mitkä on sun mielestä hyvän kaverin edellytykset/ Millainen on hyvä kaveri?
Kiitos aivan mahtavasta kysymyksestä. Mun piti itsekin miettiä kauan, että mitä tähän vastaan. Hyvän kaverin pää edellytys on ainakin se, että se hyväksyy sinut juuri tuollaisena eikä rupea kertomaan sinulle, että minkälainen sinun pitäisi olla. Toinen on se, että se tukee ja kuuntelee sua aina kun sulla on asiaa, eikä kerro niistä eteenpäin eli on luotettava. Musta myös huumorintajuisuus olisi todella hyvä olla kaverilla. Se ei saa missään nimessä puhua susta pahaa sinun selän takana ja puhuu sinulle toista ja toiselle toista. Vielä se, että se olisi valmis auttamaan sua asioissa missä sä tarvitset apua ja myös toisinpäin.
Kysymys 6. Mikä sulla on ollut vaikeinta sairauden kanssa?
Taas aivan loistava kysymys, kiitos tästä! Kaikista vaikeinta on ollut ehdottomasti itseni hyväksyminen ja sellainen ajatustapa, että "musta on liikaa vaivaa, jos mua ei olisi niin opettajien ja ohjaajien työ olisi helpompaa ja sitä rataa..." Etenkin just liikunnassa ja käsityössä mun on ollut tosi vaikea vaan hyväksyä se tosi asia, että tarviin niissä apua ja, että mulla on oikeus saada niihin aineisiin helpotuksia tai se, että en vain pysty tekemään kaikkea mitä muut tekee liikuntatunnilla, mutta tämän mä oon mielestäni saanut aika hyvin loppumaan, itseasiassa paljolti teidän takia, koska oon saanut tästä hommasta niin paljon onnistumisen ja hyväksymisen kokemuksia. Kiitos teille taas tuhannesti! Mutta haluan nyt ihan rehellisesti tässä sanoa, että eilenkin tulin monta kertaa sanoneeksi sijaisavustajalle, että "en kai mä nyt varmasti ole vaivaksi, en kai mä nyt lisää sun töitä, mun takia sä joudut olemaan sun omasta luokasta poissa" Niin tämän asian kanssa painin varmaan ikuisesti, mutta pikku hiljaa ymmärrän koko ajan, että se on niiden työtä, mutta taas jos mua ei olis niin niiden työ kyllä helpottuisi aika tavalla. Oho, tein sen taas. Tuo tuli oikeesti ihan automaatti ajatuksena, mutta nyt ehkä tiedätte mitä tarkoitan.
Kysymys 7. Mikä on ollut sun lempivuosi ja miksi?
Ehdottomasti mun lempi vuosi on ollut 2020 eli viimevuosi. Jep, kuulitte oikein juuri koronavuosi. Minä opin sinä vuonna niin monia asioita ja oivalsin paljon, mutta syvennytään siihen kohta. Huomioikaa, että tämä on vain minun kohdallani paras vuosi enkä tarkoita, että se olisi kaikkien paras vuosi. En osaa selittää, mutta kuitenkin isot osanotot ja tsempit kaikille jolle korona on muuttanut elämää, toivotaan että elämä taas palautuisi normaaliksi, kun saadaan se 80% rokotuskattavuus. Mutta 2020 vuonna opin arvostamaan elämän perusasioita kuten luontoa ja omia ajatuksia. Siis se etäkoulu opetti mulle niin paljon sitä, että minkälainen tyyppi mä oon. Muutenkin sinä vuonna aloin tsemppaamaan ihan täysillä koulunkäyntiin ja muutenkin se oli vaan unohtumaton vuosi.
Kysymys 8. Mikä on sun lempi vuodenaika ja miksi?
Mä rakastan kesää, mutta ehkä kuitenkin mun lempi vuodenaika on kevät. Pitkän ja pimeän talven jälkeen se vaan on niin ihana nähdä, kun luonto alkaa heräämään, jäät sulaa, kukkia alkaa näkymään ja aurinko alkaa pilkahtelemaan iltaisinkin.
Kysymys 9. Kerro siitä, että miten sairautesi on vaikuttanut siun itsetuntoon ja miten hyvin oot sinut sen kanssa?
Taas aivan loistava kysymys, kiitos! Moni mun tuttu ei uskoisi, mutta oikeasti juuri sairauteni vuoksi mulla on todella huono itsetunto. Joka asiassa ajattelen, että "ei musta oo tähän, oon lyhyt joten ei musta oo mihinkään ja sitä rataa..." Jotenkin se kun sä olet niin näkyvästi erilainen kuin muut niin ainakin minussa niin se latistaa omaa itsetuntoa. Mutta sitten taas mun itsetunto kasvaa, kun huomaan ne asiat mitä pystyn tekemään. No enhän mä ikinä täysin sinut tule olemaan itseni kanssa, mutta sanotaanko, että oon oppinut elämään sen kanssa. Välillä on niitä huonompia päiviä, kun vaan toivoisi olevansa normaali, mutta se menee kyllä ajan kanssa ohi.
Kiitos kaikille ihan super mahtavista kysymyksistä, mutta myös siitä, että olet ollut mukana tässä bogissa. Te olette antaneet mulle niin paljon tukea ja iloa, että toivottavasti voin edes sitä vähän korvata blogieni välityksellä. KIITOS!
ps. Ens viikolla saattaa tulla taas joka päivä blogi!:) Top 5 hommia olisi luvassa ehkä!
torstai 9. syyskuuta 2021
KOULUPÄIVÄT PITÄISI ALKAA MYÖHEMMIN-mielipidekirjoitus
Hei kaikille!
Tämän päivän blogi on siitä erikoinen nimittäin olen tehnyt tämän koulussa. Meidän piti tehdä äidinkielessä mielipidekirjoitus, ja minä ajattelin, että olisi kiva näyttää se täälläkin joten tässä tulee mun mielipidekirjoitukseni. Ja hei, jos haluatte olla ensimmäisiä arvioitsijoita niin olisi ihan mahtavaa, jos laittaisit numerolla tuonne kommentteihin, että kuinka hyvä oli. Saa nähdä, että mitäköhän opettaja antaa arvosanaksi, mutta teidän palaute on kyllä tärkeämpää!:) Kiitos kun tulit lukemaan ja toivottavasti viihdyt!
Aiheena se, että koulupäivien pitäisi alkaa myöhemmin
On perjantai kello 6.50 ja olen koko viikon herännyt jo noin aikaisin ja nyt pitäisi vielä herätä ja nyt olo on jo suorastaan huolestuttavan väsynyt ja tuntuu, että en vain pysty nousemaan ylös. Kun pääsen ylös, niin olen todella pahantuulinen tästä väsymyksestä, mutta yritän silti nousta ylös, vaikka aivot ovat aivan jumissa. Katson lukujärjestystä ja huomaan, että koulu loppuu jo 12.30. Tässä kohtaa mennään minusta pieleen ja nyt perehdytään tähän aiheeseen.
Jotkut, jotka heräävät jo kello kuudelta, niin ehtivät syömään aamupalan varmastikin ennen seitsemää. Meillä ruokailu on jonakin päivinä jopa kello 12, joten ateriaväli voi olla jopa neljä tuntia, joka vaikuttaa opiskeluun merkittävästi. Miten voi opiskella ja oppia ahkerasti, jos on nälkä, että oikein päätä särkee eikä ajatus kulje? Jos sinä olisit neljä tuntia syömättä ja koulussa olisi ensin liikuntaa ja ennen ruokailua matikkaa, jossa lasketaan potenssin potenssia tai vaikka polynomeja ja kello olisi puoli kaksitoista ja edellisestä ruokailusta neljä tuntia niin pystyisitkö kunnolla oppimaan ja sisäistämään matikan asiat? Tuskinpa, mutta jos koulu alkaisikin myöhemmin niin aamupalan pystyisi syömään myöhemmin ja lounaaseen asti jaksaisi hyvin.
Alussa totesin, että meillä loppui koulu klo 12.30 ja, että siinä mentiin pieleen. Nyt selitän, että mitä tarkoitin sillä. Meillä loppuu tässä jaksossa kolmena päivänä viikossa kello 12.30-12.45. Siinä 12.45-14.00 on mielestäni aivan turha tauko, koska monien harrastukset ja kerhot alkavat vasta kello kahden jälkeen. Monet myös menevät nuokkarille koulun jälkeen viettämään aikaa, koska kotiin ei voi mennä syystä taikka toisesta, mutta nuokkarikin aukeaa vasta kello 14. Eli siinä on yli tunti pelkkää turhaa odottelua, joten ei haittaisi yhtään, jos koulu kestäisi kahteen, koska sitten pääsisi suoraan harrastuksiin, kerhoihin tai nuokkarille. Koulu kestäisi siis saman verran, mutta alkaisi klo 9.30, mutta loppuisi kello 14.
Otetaanpa vielä yksi haitta aikaisista aamun oppitunneista verrattuna myöhäisempiin oppitunteihin. Minä ja moni muukin viittaa useasti tunneilla, koska siinä oppii, vaikuttaa todistukseen ja saa hyviä merkintöjä. Toisaalta aamutunneilla olen vielä niin väsynyt, että en tajua viitata tai en pysty vain viittaamaan väsymyksen takia. Aivot ovat joskus niin jumissa, että en edes tajua, että ope pyytää viittaamaan. Muutenkin aamutunneilla opin huonoiten ja joudun kertaamaan tunnin asiat vielä kotona, vaikka ne olisi helppoja.
Tiedän, että lukujärjestysten tekemisessä on suuri työ, mutta meilläkin loppuu kolmena päivänä viikossa kello 12.30-12.45, ja ehdotukseni tähän olisi, että noina päivinä koulu alkaisi tunnin myöhemmin, mutta loppuisi kello 14. Aikataulutus ei ole helppoa, mutta jos edes yritettäisiin järjestää tunteja tuolla tavalla. Sillä on monia hyötyjä, mutta ennen kaikkea se vaikuttaa nuoren hyvinvointiin.
Samuel P. 8B
perjantai 3. syyskuuta 2021
MÖNKIJÄN ESITTELY BLOGI
Hei kaikille!
Oikein lämpimästi tervetuloa mönkijän esittely blogiin.
Tässä blogissa minä tulen esittelemään mönkijäni kokonaan, mutta sitä ennen muutama asia. Ensinnäkin haluan taas kiittää niin paljon teitä kaikkia, että olette jaksaneet lukea, antaa palautetta ja liittyä lukijaksi. Tässä yks päivä mietin, että olenkohan koskaan oikeasti kertonut paljonko oikeasti merkitsette minulle. No nyt haluan ainakin kertoa, te ja teidän antama palaute on ilahduttanut minua niin paljon, että en voi edes sitä kunnolla kertoa. Tuntuu, että vihdoinkin olen onnistunut jossain, koska te pidätte näistä ja saatte jotain iloa näistä. Lyhyesti sanottuna siis KIITOS! Toivottavasti pystyn olemaan arvostuksenne arvoinen. Kiitos ihan jokaiselle teistä!! Ja hei, jos et oo vielä liittynyt lukijaksi, niin sen voi tehdä tuolta vasemmasta yläkulmasta ja sieltä se sininen nappi, se on täysin ilmaista ja auttaa mua suuresti! Kannattaa ottaa myös mun instagram haltuun, siellä tulee aina kaikkia kyselyitä. Nimi on samuelin_blogi
Kiitos paljon, jos liityit ja nyt itse blogin pariin! Eli siis mulla on sellainen lasten mönkijä apuvälineenä, koska pyörällä en pysty ajamaan. Voin ajaa sillä kaupungilla, mutta kevyenliikenteen väylällä. Tässä blogissa tuun esittelemään sen perinpohjaisesti kuvien ja tekstien avulla, joten eiköhän aloiteta!
Mulla on siis käytössä Preecolta ostettu lasten sähkömönkijä Speed 500W. Se maksoi uutena noin 500e, eli ei mitenkään kauhean paljon eikä siihen jouduttu tekemään mitään muutostöitä, mutta nyt itse esittelyn pariin.
Mikä on lyhytkasvuinen? / Minkälaista on olla se?
Hei kaikille! Nyt tulee varmasti pisin, mielenkiintoisin ja paras blogini ikinä joten kiva että olet tullut lukemaan tätä. Tämä on herkkä a...
-
Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia! Keskiviikko, syyskuu alkaa ja ensimmäinen virallinen blogi. Sellaisilla alkutiedoilla ja spekse...
-
Hei kaikille! Tämän päivän blogi on siitä erikoinen nimittäin olen tehnyt tämän koulussa. Meidän piti tehdä äidinkielessä mielipidekirjoit...