TET PÄIVÄKIRJA - Osa 4

 

Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!

Lauantai, viikonloppu ja kevät on kunnolla käynnissä. Ja hei! Se olisi TET-päiväkirjan viimeinen osa, olisin kyllä todella halunnut jatkaa tätä blogiputkea, mutta valitettavasti koulu kutsuu jo. Tästä tuli ehkä jopa paras osa, ehkä sen takia, koska minulla oli jopa kaksi päivää aikaa tehdä tätä, kun en eilen julkaissutkaan blogia. Mitä teidän lauantaihin kuuluu? Minusta on aina ihanaa, kun kerrotte teidän kuulumisia ja päivän suunnitelmista. Kiitos todella paljon, että haluatte minulle niistä kertoa. 

Mun arki viikko oli niin kiireinen, kun oli oikeastaan TET:iä, blogin kirjoittamista ja kerhonohjausta. Millekään muulle ei oikeastaan jäänyt yhtään aikaa, joten esim. kaikki muut somettamiseen liittyvät työt on jäänyt, niin pitää tehdä niitä tänään sekä kuvata yksi yhteistyöpostaus. Pelottaa sanoa tuo...toivottavasti ette suutu. No mutta kuitenkin, eiköhän olisi aika jo mennä itse asiaan eli toivottavasti sinulla on mukava olla, virkeä olo ja eiköhän mennä!

Torstai

TET-PÄIVÄ NUMERO 4

ETTÄ SELLASTA!:D

Se olisi jo toiseksi viimeinen työpäivä ja nyt jo todella haikeat fiilikset. Olen nauttinut ja tykännyt olla niin paljon tuolla kuin olla ja voi. Noh, ei auta itku markkinoilla joten eiköhän herätä ja lähdetä töööihin! Tänään heräsin vasta jopa 8.08 eli sain nukuttua taas todella pitkät yöunet, tosin se tarkoittaa sitä, että aamut ovat vähän kiireisiä. 

Tämä on sitten niin aamu minua kuin olla ja voi, heräsin ja kävelin kaksi metriä suoraan tähän ja aloin kirjoittamaan, mutta nyt pitemmittä löpinöittä mönkkäri käyntiin ja töihin! Tervetuloa mukaan mun toisiksi viimeiseen TET päivään! 

Aamupäivä kului oikeastaan kuorman purkamisessa, tuli varmaan yllätyksenä... Minusta kuorman purkaminen on oikeasti todella kivaa, varsinkin kun on joku jonka kanssa jutella samalla ja tänäänkin juttelimme ja purimme toisen tettiläisen kanssa yhdessä.

 Minusta oli niin hauskaa, kun purin tonnikalapurkkeja niin vähän iäkkäämpi ihminen tuli minulta kysymään olisiko täällä tietynlaista tyhjää pahvilaatikkoa, olikohan se jonnekin arvontaan tarkoitus löytää. Me sitten löysimme yhdessä juuri oikeanlaisen pahvilaatikon, en olisi ikinä kyllä uskonut, että tuollaistakin joutuisi kohtaamaan kaupan alalla. 

 

Sitten koittikin jo lounasaika, silloin tuntui, että ihan oikeasti olin vasta juuri tullut. Aika menee töissä ja koulussa ihan liian nopeasti. Tauolla huomasin taas, että unohdin ottaa jälleen kerran eväät mukaan. Onneksi ei ollut taaskaan nälkä kyllä. Tauon jälkeen koristelimme taas myymälää juhlakuntoon, mutta ennen kuin näytän tämän päivän koristelut niin näytän eiliset koristelut, joista puhuin jo viime blogissa. 

Teimme eilen siis hevi osastolle, smoothie osion päälle tuollaisen ananaksen, jolla oli päällä tuollainen kaulaliina, kaulahuivi, mikä se nyt on, panta? Joku kuitenkin sekä hattu, ihan törkeän kivan näköinen! Serpentiiniä tietysti myös väriä luomassa. Mitä me sitten teimme tänään? Kiitos Samuel kysymästä, minäpä kerron.

Tänään veimme lavallisen heliumpalloja sekä simaa ja munkkia myös lähelle sisäänkäyntiä, paistopisteen viereen sekä koristelimme ilmapalloilla ja serpentiinillä paistopistettä. Koristelu on kyllä todella mukavaa puuhaa, koska se kehittää juuri luovuutta ja on vähän erilaista verrattuna muihin kaupan töihin. Koristelussa niin kauan, että kello olikin jo kaksi ja menin pomon luokse, sillä hän oi jo täyttänyt arvostelulomakkeen, koska hän ei ole huomenna paikalla. Jutellaan me kuitenkin vasta blogin lopussa siitä.

Loppupäivä eli noin tunti meni vielä hyllyjen järjestelemiseen sekä siistimiseen, ei sen kummoisempaa. Tai oli siinä jotain erikoista. Vedin puuropaketteja hyllyn etuosaan ja löysin tällaisen avatun pakkauksen. Jos joku on vain vahingossa avannut pakkauksen, ei se mitään haittaa, mutta jos joku on vain tahallaan avannut paketin niin sitten olen kyllä vähän ihmeissäni. No mutta, vein paketin myyiälle ja se siitä! Päivä oli vähän niin kuin pulkassa joten eiköhän siirrytä perjantaihin!

P E R J A N T A I

TET-PÄIVÄ NUMERO 5

Viimeinen työpäivä!:(

Hyvää huomenta! Tai no, julkaisen tämän lauantaina klo 11 niin ei ehkä päde teihin, mutta minä ainakin heräsin juuri. Se olisi perjantai, viimeinen päivä työharjoittelussa ja koitan välttää itkua. Musta on ollut niin kiva olla tuolla, vaikka en ikinä haluaisi työskennellä kaupan alalla, mutta silti. Noh, ei auta itku markkinoilla. Pitää ottaa sitten ilo irti vielä täysin mitoin tästä päivästä. Tänään me sitten muistamme ne eväät tai muuten leimaan itseni dementikoksi. Eiköhän kuitenkin lähdetä joten lämpimästi tervetuloa seuraamaan mun viimeistä TET-päivää! Nautitaan!

 

Tänään heti aamusta sain ihan spesiaali ja uudenlaisen tehtävän. Minua pyydettiin pussittamaan munkkeja ja paljon! Se oli tosi kivaa. Otin aina laatikosta kymmenen munkkia, pistin ne pussiin ja taittelin sen. Sitä tein oikeastaan sen koko aamupäivän. Siinä muuten meni kauan, koska minulla oli sellaiset neljä laatikollista munkkia pussitettavana. Jos jotain pitää muuten noista sanoa niin se, että ne kyllä kuorruttavat sinut aika mukavasti sokeriin. Yritin ottaa itsestäni kuvaa missä näkisitte sokerin määrän, mutta uskokaa tai älkää niin tuo kuva ei todellakaan kerro oikeasti paljonko sitä sokeria oli vaatteillani. Munkkeja jäikin vielä pussittamatta, mutta minun poli pakko mennä tauolle ja ne pistettiin samalla myyntiin. Arvatkaa mitä! Aamulla tänne kirjoitin, että nyt ainakin muistan ottaa ne eväät, mutta ei. Ne jäivät eteiseen, hanskojeni viereen. Voiko jollain olla näin huono muisti.

 

Onneksi ei ollut kyllä taaskaan nälkä joten menin takaisin töihin. Pussitin loput munkit ja menin jatkamaan kuorman purkua. Toinen tettiläinen otti minusta jopa kuvan, kun kannoin vähän proteiinijuomia! Täytyy muuten sanoa, että nuo painoivat sen verran paljon, että kyllä muuten hengästyin ja siihen päälle tuo maski niin, sanotaanko, että tuli vähän kyllä kuuma. 

Purin kuormaa siihen asti kunnes tuli toisen tauon aika ja voi hyvää päivää! Taukotilassa oli aivan juhlaruoat ja minäkin sain jopa syödä ja juoda. Tutustuin myös maailman parhaaseen kaupan simaan, Raijan Kotisimaan. Maailman parasta simaa, ei lisättävää. Tauon jälkeen tuli päivän "KÄÄK", sillä kuulin, että kaikki neljä laatikollista munkkeja oli mennyt. Joten pääsin pussittamaan lisää! Jihuu! Se oli minusta todella kivaa. 

Siihen se päivä sitten loppuikin, mutta sain vielä kuitenkin teille kuvan, missä näette, että miten minä aukaisin ovet. Varastoon tullessa avainluku laatikko oli sillä korkeudella, että sain sen hypätessä auki, mutta sisältä ulos nappi oli ihan liian korkealla kunnes huomasin, että oven vieressä oli tuollainen lista mitä voin käyttää käden jatkeena. Panoin sillä listalla sitten sitä nappia ja ovi aukesi. Lyhykäisyydessään lopulta sain kaikki ovet itse auki. Lyhytkasvuisena siis pärjää ihan hyvin yksinkin, mutta joutuu keksimään vain ne omat tavat millä selviytyä.

Kotona ollaan ja TET on virallisesti ohitse. Ehdottomasti tämän vuoden kohokohta. Näin, että ei minusta nyt niin paljon haittaa ollut ja minusta oli jopa hyötyäkin ilmapallojen ja munkkien teossa. Työntekijät kannustivat ja olivat minulle niin ystävällisiä, että vielä kerran pitää sanoa tämä: Oriveden S-marketissa ovat parhaat työntekijät, piste. Sain sieltä myös jostain syystä kassillisen herkkuja, vaikka minun olisi pitänyt heille antaa jotain. Tuosta arvostelusta vielä, minä en ole sitä tehnyt ja jos olisin tehnyt se näyttäisi ihan erilaiselta. Totta kai, ikinä en ole tyytyväinen itseeni.

Mutta hei! Kiitos ihan jokaiselle teistä, joka seurasi tätä päiväkirjaa ja toivottavasti piditte! Minusta tätä oli todella hauska ja kiva pitää, toivottavasti osasin välittää edes vähän todellisia fiiliksiäni viikosta tännekin. Me näemme sitten ensi viikolla uusien blogien parissa, kiitos paljon ja moikkaa moii!

Ihanaa lauantaita kaikille!

Discord serveri: //discord.gg/USBXsH99Gs

Instagram: Samuelin blogi

Whattsap: 0403779896

Haluatko tukea blogia ilmaiseksi? Liity ihmeessä oikeasta sivupalkista sinistä nappia painamalla lukijaksi.

 

 

 

TET PÄIVÄKIRJA - Osa 3

 

Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia! 

Hei! Se olisi jo torstai ja blogiputken kolmas osa käsillä, mutta ennen sitä meidän täytyy tietysti hoitaa alkuhöpinät pois alta, koska eihän ilman niitä Samuelin blogi voi alkaa, ei missään nimessä. Täytyy nyt kyllä tunnustaa, että minulla ei ole oikein mitään mistä höpistä tähän alkuun. Ihana, kun tulee kevät, aurinko paistaa ja taivas on sininen. Miten teidän kevät ja miten teillä ylipäätänsä menee? Tässähän kävi juuri niin kuin ajattelin, höpötystä tuli ihan refleksistä eikä minun tarvinnut edes keksiä sitä, mutta eiköhän nyt kuitenkin siirrytä itse blogin pariin niin kuin olisi jo.

Keskiviikko

TET-päivä numero 3

Kaunis päivä, ei muuta!

Oooikein hyvää huomenta! Nyt eletään keskiviikko aamua ja tänä yönä nukuttiin ja hyvin. Nukuin oikeasti varmaan joku kymmenen tuntia. Olo kuin uudestisyntynyt. Ihana auringonpaiste tulee tuolta juuri mun silmiini, mutta eihän se nyt estä kirjoittamasta. Tänään siis TET-päivä numero 3 ja en kyllä tiedä mitä tänään on tiedossa, mitä luultavimmin pahvilaatikoiden keräämistä. Lähdetään ottamaan siitä selvää joten tervetuloa seuraamaan taas mun tetti päivää!

Lähdin todella ajoissa töihin, että ehdin näyttää teille tämän, nimittäin mun kevään ja kesän kulkupelin, joka on nyt otettu talviteloilta. Moni ei varmaan edes tiedä tästä, sillä mönkijäni esittelyblogista on jo todella kauan aikaa. En pysty käyttämään pyörää, joten tällainen minimönkijä korvaa pyörän, joka on siis ihan laillinen, poliisin rekisterissä, kulkee 25km/h ja sillä saa ajaa kevyenliikenteen väylällä. Tällä minä olen joka päivä ajellut S-marketin eteen parkkiin ja siitä sitten eteenpäin, mutta nyt töihin!

Menin koputtelemaan pomon oveen heti, mutta hän ei ollutkaan tänään töissä joten minua ohjasi toinen työntekijä. Aluksi vein taas tavarat pukuhuoneeseen ja aloitin päivän hommat. Oikeastaan ihan koko aamupäivä kului kuorman purkamiseen. Kaupassa oli myös toinen tettiläinen niin sain auttaa häntä. Purimme yhdessä aina lavan kerrallaan ja kaikki alahyllyille menevät tuotteet minä purin ja ylähyllyille menevät hän purki. Minusta se oli ihan super kivaa, kun olin jopa hyödyksi.

Kaikista kivointa siinä oli se yhdessä toimiminen ja juttelu. Vaihdoimme ajatuksia kaupan työhön liittyen, tettiin, kouluun ja oikeastaan kaikkeen siltä väliltä. Täytyy muuten sanoa, että kun purimme wc-papereita niin hätkähdin oikein kuinka monta eri merkkiä on ja kuinka pieniä niiden erot on. On eriväristä, eri kokoista, joissakin on kuvioita ja toisissa papereissa on jopa enemmän kerroksia kun toisessa. Noh, ainakin on varaa mistä valita. Itse olen kyllä Lambi miehiä. Tästäkin työstä olisi saanut niiin kivoja kuvia, mutta en vain pysty ja olen todella pahoillani siitä. 

Lounastauko koitti ja silloin vasta tajusin, että ai niin... Unohdin ottaa eväät jääkaapista! Onneksi ei ollut kuitenkaan yhtään nälkä, mutta sorruin taas jotenkin juomaan kahvia. Pölkkypää mikä pölkkypää. Nyt olin itseasiassa melkein yksin tauolla, tosin tulin tavallista myöhempään. Ai niin! Unohdin kertoa, että oponi kävi ennen lounastaukoa vierailemassa ja kyselemässä, että miten on mennyt, miten olen viihtynyt ja kaikkea muuta. Sanoin, että en ikinä voisi itseä kuvitella tällä alalla, mutta tähän tutustuminen on ollut todella kivaa! Hyvin näyttää, että mitä se kaupan ala oikeasti on. 

Tauon jälkeen rupesin koristelemaan serpentiinillä, ilmapalloilla ja muilla koristeilla itse myymälää. Se oli todella kivaa ja vähän jopa luovuutta vaativaa. Pieniä koristeita sinne tänne, mutta juuri ne pienet muutokset tekevät myymälästä tosi kivan. Serpentiinillä saa kyllä aina tosi kivaa jälkeä aikaan, varmaan sen takia, kun se on niin värikästä. Ilmapallot samaten. Yksi työntekijä keksi koristella ananaksen ja tuosta tuli minun mielestä niiin hieno! Kunpa itsekin olisin luova, mutta ei.

Tajusin muuten, että en ole vielä minään päivänä näyttänyt työ lookkiani! No voihan, puhelimenkuoret tuli sitten kameran linssin eteen. Tuo ruskea osio ovat siis ne. Päällä minulla on ihan omat vaatteeni, koska luonnollisesti minun kokoiselle ei ole työvaatteita, sekä minulla on vielä tuollainen avainnauha missä on tuo magneettiläpyskä avain sekä mattopuukko. Ei siinä sen kummempaa.

 

Tämän päivän blogista tuli tavallista lyhyempi, koska lähdin jo puoli kolme töistä sen takia, koska minulla oli kerhonohjaus ja he antoivat minun mennä. Paikkaan sitten huomenna tai perjantaina. Kiitos paljon, kun olit seuraamassa jo mun kolmatta tetti päivää! Tosi ihana kuulla, että olette pitäneet näistä vaikka hyvät kuvat puuttuukin. Toivottavasti huomisesta saadaan tänne pitempi blogi aikaiseksi. Kiiitoos ja nähdään taas huomenna, mooikka moiii!

TET PÄIVÄKIRJA - Osa 2

 Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!

Keskiviikko eli sitä oltaisiin jo puolessa välissä viikkoa, miten ihmeessä nämä viikot vain menevät kuin salama eteenpäin? Juurihan vasta alkoi 2022 ja nyt oltaisi jo melkein puolet vuodesta käsitelty, tai no ei ihan, mutta kuitenkin jonkin verran. Mun TET:ikin on jo puolessa välissä vaikka tässä blogissa me eletäänkin tiistaissa. Nyt kun mietin niin elänhän minäkin tiistaissa, koska kirjoitan tätä tänään. Herran jestas, liian vaikea yhtälö minulle. Mutta tota noin! Eiköhän kaikki turhat alkusälät olisi jo käsitelty ja voitaisiin siirtyä itse aiheeseen. Kyllä minä sitä mieltä olisin joten ei mitään muuta kuin TET päivä 2 käsittelyyn! Tervetuloa mukaan! Muistakaa, että teksti ja kuvat on erityisen huonoja nyt, koska en pysty sieltä ottamaan kunnolla kuvia ja joudun tekemään tämän yhdessä päivässä.

Tiistai

2. TET-päivä

Ei muuta tietoa!:D

Hyvää väsynyttä huomenta, kello on 7.38, jostain syystä heräsin jo nyt ja väsyttää niin paljon, että ei apua. Mitäköhän tästä päivästä oikein tulee. Menin nukkumaankin joskus siinä kahdentoista aikaan, kun oli pakko saada eilisestä päivästä blogi valmiiksi ja sainkin jopa, mutta nukuin siis joku seitsemän tuntia ja mie tarvitsisin ainakin kymmenen. Kyllä se päivä kuitenkin siitä lähtee käyntiin, jos ei hyvin niin sitten huonosti. Vaatetta päälle, kahvia koneeseen (ei oikeasti) ja ei kun menoksi. Tai no, ei ehkä ihan vielä, jos en tahdo odottaa oven takana tuntia, mutta kuitenkin liikkeelle.

Aamu lähti käyntiin taas sillä, että sain avainnauhan ja jopa sellaisen mattapuukon, kai se on sen niminen. Kävin viemässä pukuhuoneeseen repun, takin ja muut himmelit ja aloin tekemään niin sanottuja töitä. Aamupäivä oli ihanan rento, järjestelin tuotteita ja keräilin tyhjiä pahvilaatikoita. Ei tärkeää työtä, mutta ainakin pystyin tekemään sitä itsenäisesti enkä vaivannut muita ollenkaan! Otin jopa salaa tuollaisen kuvan pahvilaatikoista joita keräsin. Kun järjestelee hyllyjä niin niitä pahvilaatikoita tulee ihan hirveästi, koska jos vaikka on kaksi pahvilaatikkoa, mutta toisessa laatikossa on vain yksi tuote niin se laitetaan siihen toiseen pahvilaatikkoon. 

Sain minä itseasiassa tehdä yhden todella kivan asian! Olin putsaamassa maustehyllyllä ja siihen tuli pariskunta, jotka etsivät todella pitkään yrttisuolaa, mutta eivät löytäneet sitä. He varmaan näkivät, kun siivoilin hyllyjä, sen takia luulivat minun olevankin täällä töissä  (pituudesta ja vaatteista ei voi nimittäin huomata) ja sen takia kysyivät minulta neuvoa ja löysin jopa heille kyseisen tuotteen.

 Minulle tuli ihan hirveän kiva fiilis, kun sain auttaa toisia. Toinen mikä on kiva niin se, että näkee kun ihmisiä tulee ja menee koko ajan kauppaan. Kuvat on muuten taas tosi huonoja, olisi tosi kiva kuvata tärkeistä asioista esim. lyhytkasvuisuuden kannalta, mutta en vain valitettavasti pysty.

Ja päivän kääk!? Kello olikin jo niin paljon, että oltiin lounasajassa ja tänään otin eväät! Jos luit eilisen blogin niin siinähän en ottanut eväitä mukaan ja se ei kyllä mitenkään ihan mahtavasti mennyt. Ei minulle tänäänkään mitään kovin hyviä eväitä ollut, mutta sentään paremmat kuin eilen. Laktoositonta riisifruttia, koska isoveljeni on laktoositon ja meillä kotona oli niitä niin otin sellaisen, mutta minusta ne laktoosilliset ovat ainakin omaan makuuni parempia. Siihen kylkeen Actimel, tuollainen trooppinen maku, joka on minusta niin hyvää. 

Lounastauolla oli todella paljon työntekijöitäkin taukoilemassa ja minusta oli niin ihanaa kuinka he ottivat minuakin mukaan keskusteluun. Moneskohan kerta tämä on, mutta silti pitää sanoa. Oriveden S-marketin työntekijät ovat maailma parhaat, piste. Tauko kesti sen puoli tuntia, mitäs sen jälkeen?

Lounastauon jälkeen pääsin puoleksi tunniksi auttelemaan toista tettiläistä kuorman purkamisessa, mutta nopeasti jo huomasin olevani hyödytön ja pidin hänelle vain lähinnä seuraa. Mutta hei! Sitten minä pääsin tekemään taas heliumpalloja, joka oli taas ihan super kivaa. Musta oli niin kiva nähdä kun päivän mittaan näin muiden ostavan niitä. Eilisistä palloista yli puolet oli jo mennyt joten uusia tarvittiin ja niitä muuten tehtiin ja paljon! Minä puhalsin heliumit, hän piti vähän kiinni pallosta ja solmi sen kiinni naruun. 

 

Puhalsimme pari uudenlaistakin palloa, kuten yksisarvisen, joka oli kyllä todella hieno, mutta kyllä panda on edelleen minun lempparini. Tein myös tuollaisia minitikkupalloja, jotka laitettiin tuollaiseen koriin. Saimme myös ajatuksen tehdä kaikille noille palloille tuollaisen rivin, josta tuli ainakin minun mielestäni todella kiva! Sitten jo koittikin päivän toinen tauko, jonka käytin jopa hyödyksi. Meidän piti tämän viikon aikana täytellä TET-vihkosta yksi sivu, jossa joku kaupantyöntekijä kertoisi alasta. Se on onneksi nyt tehty niin ei tarvitse stressata tulevina päivinä.

Tauon jälkeen jatkoin vielä pallojen tekemistä ja tuo kuva onkin vasta juuri ennen kuin lähdin kotiin. Siinä oli oikeastaan mun TET-päivä pähkinänkuoressa, ihanaa ja parasta oli! Kiitos paljon, kun tulit taas seuraamaan mun toista päivää ja huomenna jatketaan taas klo 15! Moiikkaaa moii!

Discord serveri: //discord.gg/USBXsH99Gs

Instagram: Samuelin blogi

Whattsap: 0403779896

Haluatko tukea blogia ilmaiseksi? Liity ihmeessä oikeasta sivupalkista sinistä nappia painamalla lukijaksi.

TET PÄIVÄKIRJA - Osa 1

 

Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!

Tiistai, lumet lähteneet ja aurinko paistaa. Mitä muuta oikeastaan muuta siihen tarvitsee, no ei ainakaan Samuelin blogia, mutta valitettavasti se on silti täällä. Tänään tai oikeastaan tarkemmin sanottuna tästä alkaa vuoden ensimmäinen blogiputki, joka on hyvin erilainen kuin aiemmat. Tällä viikolla tiistaista lauantaihin tulee klo 15 uusi blogi, joka käsittelee mun TET-viikkoa ja vielä tarkemmin edellistä TET-päivää. Tänään siis vuorossa ensimmäinen päivä, maanantai. Eiköhän tuo pohjustus riitä, joten näillä näkymin siirrytään itse asiaan, tervetuloa mukaan mun TET:iin! Luvassa varmasti sekoilua, puhetta ja ainakin toivottavasti töiden tekemistä!

TET-PÄIVÄKIRJA

PÄIVÄ 1

MAANANTAI 25.4.2022

Tässä blogissa ei ole hyviä kuvia, koska pidän aina puhelinta työpäivän ajan repussa. Tämän blogin kuvat ovatkin ottaneet koulunuorisotyöntekijäni. Blogin teksti on myös erityisen huonoa, koska olen joutunut tekemään sen päivässä.

Vihdoin se on täällä, nimittäin tet! Siitä päivästä lähtien kun sain kuulla, että pääsen S-markettiin niin olen odottanut tätä niin paljon. Musta tämä on todella kivaa vaihtelua muutenkin arkeen, mutta parasta tässä yksinkertaisesti on se, että pääsee tutustumaan kaupan alaan. Mun slogan kyllä on, että musta tulee olemaan enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta nyt mietin, että onko musta ollenkaan hyötyä. Tuskinpa, mutta lähdetään ottamaan siitä selvää! Ainoa minkä tiedän mun tulevasta työpaikasta, on se, että siellä on maailman parhaat työntekijät ja piste. Nyt kuitenkin taidan olla jo myöhässä (yllätys), tai no ehdin hyvin, mutta nyt mönkkäri päälle ja kohti ässää!

TYÖPAIKALLA

Kun saavuin paikalle, menin pomon kanssa toimistoon ja hän antoi minulle avaimen, jolla pääsen kaikista ovista. Käytin omia vaatteita, koska luonnollisesti työvaatteita ei löytynyt näin 100cm pituiselle ihmiselle. Katsoimme myös, että mistä löytyy taukotila, wc jne. Ovien ne avainluku avaus systeemit oli aika korkealla, mutta sain kuitenkin jokaisen auki kunhan vain vähän hyppäsin, ei me mitään jakkaroita tarvita...kunnes 5min päästä. Ekan työn aika! Ensimmäiseksi pääsin tekemään kaupan aika tärkeää, mutta tylsää työtä. 

Nimittäin etikettien leikkaamista. Siellä oli siis sellaisia etiketti arkkeja, mutta minun piti leikata jokainen etiketti irti. Etikettinä tarkoitan siis niitä hintalappuja, onkohan se muuten yhdyssana. Kyllä se on, eihän hinta ja lappuja voi olla erikseen. Luulin, että tätä hommaa en pystyisi tunaroimaan, mutta pystyin kuitenkin. Onnistuin siis leikkaamaan etiketteihinkin viivoja? Tai siis repaileita. Olen kyllä huono selittämään.

Niitä oli sellaiset 17 arkkia, joista jokainen hintalappu piti leikata ja siinä meni sellainen puolitoistatuntia. Jep, kesti muuten ihan pikkusen paljon. Se ehkä kertoo mitkä on mun leikkaus taidot. No mutta hei! Ainakin sain puoleksitoista tunniksi töitä, joka oli kivaa kuitenkin. Sen jälkeen oli enää noin puoli tuntia töitä ennen ruokatuntia, jonka käytin hyllyjen siistimiseen. Ei tärkeää, tai näkyvää työtä, mutta tosi kivaa ainakin ja jota pystyin tekemään. 

Samalla sain tutustuttua todella kivaan työntekijään. Touhuilin kolmatta ja neljättä hyllyä eli järjestelin tuotteita, laitoin tyhjät pahvilaatikot roskikseen, laitoin purkit oikein päin ja eteen. On siinä kyllä kastike poikineen täytyy sanoa. Mietin tuolloin, että ainakin olen nyt kokonaisen aamupäivän pystynyt tekemään töitä. En ehkä isoja tai merkittäviä, mutta töitä kuitenkin ja senhän takia tänne tultiin!

Nyt sitten ruokatauko, joka ei itseasiassa edes sisällä ruokaa, koska en ottanut eväitä. Mietin, että olen yleensä muutenkin 6h syömättä niin miksi en nyt pystyisi olemaan. Tuolloin ei vielä ollut nälkä, mutta odottakaahan mitä mieltä olen iltapäivällä. Katsoin vain koko ajan kelloa, että milloin pääsen takaisin jo hommiin, koska musta työt mitä tein oli todella kivoja. Juttelin sitten tauon ajan muille työntekijöille ja tuo tauko vain vahvisti mielipidettäni, Oriveden S-marketissa on maailman parhaat työntekijät, piste.

Ai niin! Viime blogissahan puhuin, että en voi enää juoda kofeiinia. No mites kävi? Minulle tarjottiin kahvia ja totta kai menin juomaan sitä. Ehkä kuitenkaan yksi kahvi ei vaaranna verenpainettani. Ainakaan toivottavasti.

Tauon jälkeen pääsin testaamaan jotain ihan uutta. Nimittäin heliumpallojen täyttöä. Sain siihen opettamaan todella kivan työntekijän, jonka kanssa keskusteltiin samalla kaupan alasta. Miten me sitten hoidettiin pallon täyttäminen? Minä pidin helium letkusta kiinni ja työnsin sen palloon, jota myyjä piti. Kun letku oli pallossa, aloin puhaltamaan ilmaa palloon kunnes se oli ihan täynnä.

Minun pienillä sormilla ei valitettavasti saanut solmittua palloa naruun. Tuolla tekniikalla täytimme 20 palloa, joissa oli ainakin heliumia riittävästi, mutta ei kuitenkaan liikaa. Löytyy autoa, löytyy Pipsa possua, löytyy öh. Lol Surprise ja mun ehdoton lemppari eli panda heliumpallo! Sitten veimme lavan kassojen eteen ja musta näistä palloista & pallo pisteestä tuli ihan äärettömän kivan näköinen. Nuo hintakyltit on myös ihan äärettömän hienot! Saa nähdä kuinka monta noita menee tässä viikon aikana. Ja hei! Pystyin myös avustuksella täyttämään heliumpalloja. 

Kello riensi ja nopeasti, sillä oli jo toisen tauon aika ja olisin niin halunnut jatkaa työn tekemistä, mutta ei. Pakko oli tauolle mennä, jolloin oli kyllä aaika kova nälkä. Ihmettelen vain, että miksi en älynnyt ottaa edes varuiksi eväitä. Niitä olisi tarvittu. Noh, kyllä mie selvisin kuitenkin.

Tauon jälkeen oli vielä noin kaksi tuntia työaikaa, jolloin järjestelin hyllyjä ja purin jopa karkki kuormaa. Luulin, että en todellakaan pystyisi purkamaan mitään kuormaa, mutta pystyin kuitenkin. Sattumalta mun koulunuorisotyöntekijä tuli käymään ja hän otti minusta todella edustavan kuvan, kun laitan karkkilaatikkoa paikoilleen. Kyllä joku ihminen osaa sitten olla ruma, puhun siis tuosta kuvassa olevasta.

Kääk!? Siihen se päivä sitten loppuikin jo ja oli niin fiiliksissä. Koko päivän tein, toki pieniä töitä, mutta kuitenkin töitä ja koko ajan. Olin niin iloinen ja onnellinen, että pääsin tänne. Ja hei, kiitos ihan super paljon kun olit seuraamassa mun ensimmäistä TET-päivää ja huomenna jatkuu taas klo 15 tiistai päivällä! Ihanaa tiistaita, moikkkaa moii!

MY DAY//haastattelu, tetistä ja paljon muuta!

 Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!

Perjantai 22.4 klo 7.16

Oikein hyvää huomenta ja joo! Ei aivot toimi heti aamusta, mutta kirjoitetaan sitten ilman aivoja. Kai sekin onnistuu...? Tämäpä oli muuten tallainen My Day viikko, kun keskiviikkonakin tuli tavallaan my day. Musta on kyllä tosi kiva tehdä näitä, että jos te vain tykkäätte näistä niin ehdottomasti voin ja haluan tehdä. Nyt kuitenkin tähän päivään, elellään siis perjantai aamua ja kohta pitäisi kouluun vääntäytyä. Tänään minulla on matikkaa, liikuntaa, terveystietoa, jossa on pieni testi ja sitten alkaakin viikonloppu. Tänään ei tapahdu paljon mitään, mutta voi kuule, meillä on senkin edestä puhuttavaa joten eiköhän startata tämä blogi ja aloiteta päivä, tervetuloa mukaan!

Klo 10.53

Voi herran jestas, nyt on päivä edennyt niin nopsakkaasti, että en ole edes ehtinyt tätä kirjoittaa. Nyt olen onneksi välkällä niin ehtii kirjoitella. Aamulla oli matikkaa, kävimme vertailuprosenttia, joka oli kyllä todella helppoa asiaa, prosenttilaskut ovat kyllä kivoja, mutta eivät kyllä ihan pärjää yhtälöille. Viime tunnilla meillä oli liikuntaa, jossa oli kuulkaa tanssia! Moni ei ollut kauhean innoissaan, enkä minäkään. Tosin sen takia, että en pystynyt tekemään sitä muiden kanssa, koska se olisi kuulemma ollut liian vaarallista niin harjoittelin askeleita avustajan kanssa. Noh, kyllähän se vähän pisti mielen matalaksi, mutta nyt jo kohti seuraavaa haastetta.

Nyt meillä on siis terveystietoa, jossa on pieni testi ensiapu asioista kuten elvytyksestä ja eri tapaturmista. Kuten, että mikä on aivotäräys, myrkytys tai vaikka avohaava. Sellaista, se on kyllä todellakin pieni, koska teemme sen ennen ruokailua, joka on 11.25. Oho, kello soi jo. Nähdään!

Klo 12.28

No nyt ei onneksi tullut mitään monen tunnin taukoa kirjoittamisesta, pelkästään noin puolentoista tunnin tauko. Testi oli kyllä aika helppo, mutta en kuitenkaan tiedä miten meni. Toivottavasti hyvin, mutta oli kyllä kiva tehdä taas koe! Äsken meillä oli ruokailu, jossa oli broilerkeittoa, joka oli todella hyvää. Kouluruoka on minun mielestäni aivan huippu keksintö sekä se on kaiken lisäksi todella hyvää. Nyt kirjoitimme paloturvallisuus kappaleesta muistiinpanoja ja oli niin vähän kirjoitettavaa, että minäkin kirjoitin enkä ottanut tulosteena. Nyt sai siis olla ihan puhelimella, en ole missään nimessä salaa. Nyt kuitenkin vielä ET tunnille ja sitten alkaisi jo viikonloppu, voihan huh! Ai miksi huh? Jutellaan siitä myöhemmin, nyt seuraavalle tunnille!

Klo 14.45

Nyt ollaan jo kotona ja viikonloppu voi alkaa. Ei kyllä tunnu yhtään viikonlopulta, koska juuri oli loma ja nyt oli vain nelipäiväinen viikko niin nyt on energiaa vaikka muille jakaa. Toki viikonloppu on aina viikonloppu, mutta hei! Minulla on ihan hirveästi kaikkia muita töitä someen liittyen mitä minun pitäisi tehdä, niin minähän teen koko viikonlopun niitä. Ihanaa, kun kirjoitan niin saan myös samalla hyviä vinkkejä. 

Ei ole kaupallinen yhteistyö, mainos tai mikään sellainen! Nyt haluan puhua yhdestä asiasta. Tietääkö joku mikä on Helsingin Sanomien Lastenuutiset? Ei haittaa, minä kerron. Lyhennettynä HS Lastenuutiset on uutislehti, joka on suunnattu lapsille, eli siellä on kunnon uutisia jotka soveltuu lapsille ja nuorille. Minun pikkuveljeni on ihan koukussa tähän lehteen ja minustakin tässä on tosi hyviä pointteja. Viimeisimmässä lehdessä oli myös juttua TikTokista ja sen varjopuolista, joka oli minusta ihan äärettömän hyvä kirjoitus. En täällä uskalla kertoa ehkä ihan suoria mielipiteitäni TikTokista, mutta sanotaanko, että en ole mikään kovin suuri fani. Tuo sana, on vaan niin ärsyttävä.

Miksi puhun tästä? No antakaa, kun kerron. Tai, hetkonen. Annatteko te edes lupaa? Toivottavasti. Alkuviikosta minulle laitettiin sieltä sähköpostia, että he haluaisivat haastatella minua bloggaamisesta ja lyhytkasvuisuudesta HS Lasten uutisiin. Minun ensi reaktio oli, että ehdottomasti ei. Miksi kukaan haluaisi kuunnella minua tai, että mitä sanottavaa minulla muka olisi. Kuitenkin hetken mietittyäni aloin pohtimaan, että lehteä lukevat lapset, joilla ei ehkä ole ollenkaan käsitystä lyhytkasvuisista.

Minulla olisi nyt tilaisuus kertoa lapsille jo alustavasti lyhytkasvuisista, että heillä olisi jo jonkinlainen käsitys meistä. Silloin ennakkoluuloja voisi tulla vähemmän. Näillä ajatuksilla suostuin haastatteluun, en tiedä teinkö väärin, mutta ajattelen, että jos yksikin saa tietoa lyhytkasvuisista niin minusta on jotain hyötyä. Huh, kivi vierähti sydämeltä kun sain kerrottua tuon teille.

Klo 16.09

Hellou! Nyt oltaisiin lähdössä kauppaan ja vihdoinkin saan jopa pulloni vietyä. Minä rakastan keräillä pulloja, koska se on ekologista ja siitä saa myös rahaa, mutta ainoa ongelmani on, että en pysty viemään yksin niitä, koska en yletä siihen koneeseen niin joudun aina odottamaan, että joku voi tulla auttamaan minua. Nyt onneksi äitini pääsi tulemaan, pikkusiskonikin pääsi mukaan rattaissa. Ihana muuten, kun olette kyselleet hänen kuulumisiaan. 

Hän täytti tässä kaksi kuukautta jo ja hymyilee ahkerasti. Nyt kuitenkin mönkkäri käyntiin ja menoksi! Itseasiassa minähän en ole puhunut mönkkäristä mitään, kiitos että muistutitte. Puhutaan siitä hetken kuluttua. (puhutaan siitä sittenkin seuraavassa blogissa) Ai niin! Vielä yksi asia, pusseissa . näkyvät energiajuoma tölkit eivät ole minun sekä tölkit, jotka näyttävät oluilta, ovat oikeasti alkoholittomia. Meillä ei juoda alkoholillisia. Nyt kuitenkin ei kun menoksi! 

Klo 16.48

Tervetuloa kauppaan, vielä tarkemmin sanottuna koko Suomen parhaimpaan kauppaan eli Oriveden S-markettiin ja itseasiassa tulevaan TET-paikkaani. Siitä puheen ollen, minulla on jo ensi viikolla se! Ajattelin tehdä siitä sellaisen päiväkirjamaisen blogiputken eli ti-la, joka päivä klo 15 uusi blogi! Muuten, sehän tarkoittaa sitä, että minulla on aina vain yksi päivä aikaa tehdä uusi blogi. Noh, yöt taitaa vähän venyä, mutta eiköhän me siitä selvitä. Pahoin vain pelkään, että minusta on 10 kertaa enemmän haittaa kuin hyötyä tuolla, mutta siksi juuri olivatkin niin kilttejä, kun ottivat minut. Sain muuten pulloista peräti 11,65 ja nyt piti tietysti heti tulla tuhlaamaan ne. Etsin vähän illalle jotain evästä, koska meidän tuttu on tulossa taas saunomaan.

Olen siis tällä kertaa yksin ja voihan jussi... Minun pitäisi ottaa dippi, mutta nehän ovat tietysti niin korkealla. Noh, haetaan jakkara. Kaupoissa on kyllä kiva ominaisuus nämä jakkarat, joita voi kantaa tarvitsemaansa paikkaan. Nuo tosin painavat ihan hirveästi. Nyt sitä juotavvaa! Hei, hei, hei! Tuolla ylähyllyllä olisi joku uutuus tölkki, mutta en tietenkään yltä siihen. Tämä on noloa, mutta joudun kysymään apua....

Ei se nyt niin kovin pahalta tuntunutkaan. Nyt pitää testailla vähän uusia juomia, kun en voi enää kofeiinillisia voi juoda. Mutta muuten! Ettehän te edes tiedä miksi. Minulla on siis korkea verenpaine eikä syytä löydy vaikka mitä tutkimuksia on ollut, minulle annettiin kuitenkin ohje, että kofeiini juomia ei saa juoda. Yläpaineeni oli 140 ja alapaine 77, että ovat ne vähän koholla. Nyt kuitenkin kaikki ostettu ja kohti kotia!

Klo 19.02

Mietin pitkään, että käynkö metsälenkillä ja samalla ottamassa Blogi Instagramiin kuvia, päätin mennä ja kyllä muuten kannatti. Onnea on kyllä, että kun ovesta astuu pihalle, on jo melkein metsässä vaikka keskustassa asunkin. Mitä sitten ostin kaupasta? Vakio sipsejäni, perheelle karkkia, dippiä, Nokian Panimon uusin tulokas eli greippilimu, tuskin on hyvää, mutta testataan kuitenkin! Ostin myös piiitkästä aikaa Mountain Dewiä, jos saisin sen Pepsi Maxin tilalle. Meille tuli nyt juuri tuttu saunomaan ja katsomaan elokuvaa, joten siinä voisimme testata tuota Greippi limua. 

Klo 21.01

(kuva on lauantailta) No nyt otetaas testiin tämä, juuri alamme katsomaan elokuvaa joten mikä olisikaan parempi tai huonompi aloitus elokuvalle kuin uusi juoma. Ulkonäkö on ainakin todella hieno, mutta kuten sanoin niin greippi eei ehkä ole ihan minun juttu, mutta testataas! Ei voi olla totta, mitään näin kirpeää ja pahaa en ole ikinä maistanut. Ihan kauheaa. Älkää kuitenkaan antako minun huonojen mielipiteiden vaikuttaa teidän ostopäätökseenne vaan testatkaa ihmeessä, etenkin jos greippi ja kirpeys on sinun juttu! Minulta kuitenkin 0/5. 

Eiköhän kuitenkin pistetä tämä blogi pakettiin, aleta katsoa elokuvaa ja aloittaa viikonlopun vietto. Tänä viikonloppuna aion tehdä paljon some juttuja, mutta myös käydä ulkona. Ja hei, jos TET kiinnostaa niin tule ihmeessä tiistaina klo 15 linjoille, mutta ei tietenkään pakko. Kiitos paljon, kun luit ja nähdään taas! Moikkaa moi!

Discord serveri: https://discord.gg/USBXsH99Gs

Instagram: Samuelin blogi

Whattsap: 0403779896

Haluatko tukea blogia ilmaiseksi? Liity ihmeessä oikeasta sivupalkista sinistä nappia painamalla lukijaksi.

 

 

 

 

YÖ METSÄSSÄ//Reissu Valkijärvelle

 

Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogiaa!

Lauantai 16.4  klo 10.28

Hyvää huomenta, nyt on tukka sekaisin, yö vaatteet päällä ja vähän unen pöpperössä, mutta aloitetaan kuitenkin jo blogi, niin ehdin kertomaan blogin idean! Nyt eletään lauantai aamua, blogitauko on ohi ja nyt oltaisi jo ensimmäisen aihe blogin parissa, joka ei ole ihan mikä tahansa aiheblogi. Tänään tai oikeastaan puolentoistatunnin päästä me lähdetään patikointi retkelle Oriveden lähistölle, Valkijärvelle. Ihan ehdottomasti mun lempi luontokohde, näin yhdeksi yöksi. Ihana päästä taas tauon jälkeen metsään, mutta yllätys taidan olla jo myöhässä.

Sovittiin, että meidän tuttu joka lähtee myös matkaan niin tulee meille yhdeltätoista ja mennään sitten siitä yhdessä kauppaan. Mun piti herätä yhdeksältä, mutta nukuin silti melkein puoliyhteentoista. Hienosti meni täytyy myöntää, mutta menkööt. Nyt ihan pikapikaa valmistelut, sitten suunta kohti S-markettia ja Valkijärveä! Tärkein kuitenkin, lämpimästi tervetuloa seuraamaan meidän reissua!

Unohdin jo, että kaikki olikin jo melkein tehty niin kello on vasta viittä vaille yksitoista ja olen aivan lähtövalmiina, joten kirjotellaan tässä nyt vielä vähän kauppalistaa. Mietin eilen, että mitä aion ostaa evääksi sinne ja ajattelin ainakin, jos ostaisin kanakolmioleipiä, ne ovat ihan parhaita, sitten pari Paulig Frezza makukahveja?, karkkia ja sitten vielä tietysti juotavaa, mutta saa nähdä. Jotenkin tuntuu olevan vielä tämä kirjoittaminen vähän kohmeista, mutta toivotaan, että tämä lähtisi tästä sujumaan päivän mittaan. Nyt itseasiassa ovikin kävi, joten nähdään iihan hetken kuluttua!

Klo 12.38

Se olisi kauppareissu done ja nyt sitä oltaisiin matkalla jo kohti parkkipaikkaa, mutta höpötellään nyt tämä automatka, multa ei ainakaan puheenaiheet lopu ikinä.. Musta on aina kiva käydä isolla porukalla kaupassa ennen retkeä, koska siitä tulee jo vähän sellainen seikkailu fiilis, en kyllä tiedä yhtään mistä se johtuu. Näytän laavulla paremmin, että mitä oikein ostin, koska ne on takakontissa, niin ilman kuvaa esittely on esittely, mutta siitä jää tärkein eli visuaalinen osuus pois. Meitä lähtee tuonne viisi yöretkeläistä, minä, mun isä ja kolme muuta tuttua, mutta päiväksi sinne tulee todella paljon meidän ystäviä, jopa yksi filippiiniläinen, joten saa nähdä joudunko kohtaamaan mun suurin pelkoni eli puhua englantia. Me siis ajetaan lähimmälle parkkipaikalle, joka on 1,4 kilometrin päässä laavusta ja nyt me tässä jännitetään, että tie/polku voi olla hyvässä kunnossa, jos siellä on jo kävelty ja ajettu autolla, mutta muuten minä olen hiuksia myöten pulassa, ihan kirjaimellisesti. Kohta ollaan jo perillä joten nähdääään!

Klo 13.37

No johan oli polku, tai no siis umpihanki. Jätimme parkkipaikalle auton ja tie oli täysin aurattu, itseasiassa syykin löytyi. Meitä vastaan ajoi tukkirekka eli, niiden takia tiet oli puhtaita. Tietä jatkui noin kilometrin verran ja minä taas vailla pelkoa tulevasta sanoin, että "eihän tämä tunnu edes retkeltä, kun on ihan kuin kaupungin kevyen liikenteen väylä. Kunnes tie vaihtui polkuun... Kukaan ei siis kukaan ollut takatalven jälkeen käynyt siellä ja luonnollisesti polkua ei ollut. Siinä oli siis noin 50cm eli puolet minun pituuden lumikerros, eikä tietenkään kantohankea ja voin sanoa, että en ole ikinä ponnistellut missään niin paljon kuin äsken. Isäni itseasiassa nappasi minusta hyvän kuvan, missä näkyy kuinka jalkani upposi lumeen, mutta katson niitä sitten kotona, en ihan viitsi täällä metsässä ruveta asettelemaan ja muokkaamaan kuviakin. 

Jouduin antamaan reppuni ja takkini muiden kannettaviksi, että sain edes jotenkin kuljettua tuolla. Oli kyllä niin huvittavan näköistä, kun uppoan aina joka toisella askeleella puoliksi lumeen ja yritän sieltä jotenkin päästä ylös, en suosittele uppoamaan lumeen. Se on ärsyttävää.

Joka tapauksessa tervetuloa metsään! Päästiin kuin päästiinkin tänne, jopa vielä ehjin nahoin ja nyt jo olen aivan myyty. Tämä on ihana paikka, jotenkin metsässä sen kevään heräämisen näkee niin selvästi ja ilma on niiiin raikasta. Täällä on muuten yhteensä 21 retkeläistä, joista me viisi vain yövymmekin täällä. En edes tajunnut, että niin monta tänne tulee. Nyt kuitenkin blogi pois, ja juttelut tulille! Ihanaa olla täällä ja kello on vasta kaksi niin koko päivä aikaa. Nyt nautitaan, ouu jee!!

Klo 15.35

No nyt ollaan jo vähän asetuttu kodiksi, ensimmäiset päiväretkeläiset jo lähteneet ja minä rakastunut tähän paikkaan, jo neljättä kertaa. Mun isä meni hakkaamaan puita, naapurini ja hänen telttakaverinsa menivät etsimään teltta paikkaa, mutta mitä sitten minä teen? No tietysti otan blogiin kuvia! Tuossa näkyy siis koko laavu ja puuliiteri vähän kauempana. Totta kai myös minä pilaamassa kuvaa :D Musta tämä laavu on jotenkin todella kodikkaan oloinen ja mukava vain. 

Olenko muuten kertonut, että missä minä sitten oikein nukun, en ole tainnut. Vai kerroinkohan aamulla. Ei, en kertonut. Olen siis aina nukkunut teltassa, mutta tänään siihen tulee muutos! En halua sanoa, että olen aina nukkunut Haltin Ultra V Max (nimi tekaistu :D) maailman mukavimmassa teltassa, vaan tänään pistetään minut koetukselle. 

Mie aion nukkua laavussa, eli siis tuon hökkelin sisällä tai no ei ihan sisällä, koska yhtä seinää ei ole. Saa nähdä, että maistuuko uni tänä yönä, mutta sehän selviää vain kokeilemalla. Coca Cola tölkki myös korkattu, ja joo! Tänään muuten nautitaan ja paljon. Kohta varmaan nuotio kunnolla tulille, makkarat paistoon ja keskustelut käyntiin!! Toivottavasti blogista huokuu mun innostus ja fiilikset, koska oikeastaan fiilistely on tämän blogin ehkä päätarkoituksia, toki sen itse retkestä kertomisen jälkeen. Nyt kuitenkin juttelua, kuvaamista ja vielä ei tosin kyllä ole ainakaan nälkä. Tästä se päivä etenee!

Klo 16.58

Kello lähenee viittä, viimeisetkin päivävieraat on lähtenyt ja kaikki on asettunut kodiksi. Jotenkin tuntuu, että täällä on ihan kuin kotona, oikea koti. Koti, jossa on turvassa, järvi lähellä, sininen taivas ja puhdas ilma. Tämän kappaleen aihe oli kyllä eväät, mutta tulipahan nyt tuokin kerrottua. Nyt kuitenkin vuorossaaa, eeväiden esittelyy! Ostin tänne siis kaksi kanakolmioleipää, Coca Colaa, joka ei itseasiassa tullut mukaan kuvaan, Vanilla makukahvia Frezzalta sekä karkkia. Tässä luulisi olevan ihan liian vähän ruokaa, mutta minulle se on ihan tarpeeksi, vaikka ostaisin kuinka vähän tuntuu, että silti jää aina yli. Jotenkin luonnossa keskittyy kaikkeen muuhun kuin syömiseen niin se unohtuu.

Täällä on näköjään muilla ruoat tulilla, naisilla on täällä ihan pasta garbonaraa, mutta miehillä ihan makkaraa. Minulla ei kyllä ole vieläkään edes nälkä, enkä muutenkaan syö nitriittiä, mutta eihän retki ilman makkaranpaistoa ole retki vaan pelkkä laavulla olo. Ai että, minä sitten nautin, tosin ei tästä voi olla nauttimatta. Jotenkin tämä puhdas ilma on vain jota jopa Orivedellä ei ole. Siinä oli kuitenkin kaikkien ruoat ja ruoan tapaiset, mutta seuraavaksi haluan näyttää teille jotain aivan hullua. Tai, ainakin mun mielestä hullua. Tosin, sitä se on!

Klo 18.47

Tervetuloa järven jäälle! Ei, seis! Älkää pelästykö, teillä on se onni, että vaikka olette täällä, niin jos jää pettää niin te ette sinne putoa. Vain minä..klunks. Voitteko kuvitella, minä seison ihan keskellä järveä! Tosin veden ja pinnan välissä vain sellaiset 60cm jäätä. Tuossa kuvassa kyllä näkee hyvin sen kuinka lyhyt ja kuinka kaukana laavusta olen. 

Nyt sitten se hullu osuus! Mun iskä on yrittänyt koko päivän saada avantoa, jep kuulit ihan oikein. AVANTOA, ensinnäkin tuolla on se 60cm jäätä sekä tuo vesi on maksimissaan +4'C, hullua, hullua ja vielä kerran HULLUA! Iskä sai kuitenkin tuon ylimmän jääkerroksen rikottua kirveellä (ehkä joku 40cm), mutta esiin tuli teräsjää. Herran jestas, en edes tiennyt, että sellaista on olemassa. Nimen mukaisesti se on teräksen vahvuista ja ei muuta lisättävää. Kyllä siitä kuitenkin tuli ihan pulahduksen mentävä potero, että saa nähdä aikooko iskä oikeasti mennä vai jääkö puheeksi. 

KLO 0.08

Tota noin... Nautin niin juttelemisesta ja nuotiolla olosta, että unohdin ihan kokonaan blogin tekemisen... Nyt on jo keskiyö, ihan kohta menossa nukkumaan, mutta kerrataan nyt illan tapahtumat. Vasta jossain siinä yhdeksän maissa tuli pimeää ja pystyi kunnolla fiilistelemään nuotion äärellä ja katsokaa! Mun tuttu tai siis kaveri otti kuvan nuotiosta, jollain pro asetuksilla ja lopputulos... taidetta! Siis en ole ikinä nähnyt noin hyvää kuvaa nuotiosta kuin tuo, piste. Kysyin siis tietysti luvan kuvan julkaisemiseen täällä. Yritin ottaa hienoa kuvaa aivan upeasta yötaivaasta, mutta noh. Sanotaanko, että siitä tuli mun näköinen.

Juuri ennen makuupussiin tuloa söin jopa ensimmäisen kanakolmioleipäni, join kahvin ja tein kaikki iltatouhut. Täytyy sanoa, että ainakin näin ensivaikutelmalta laavussa nukkuminen on ainakin paaljon helpompaa kuin teltassa. Ilmapatja, folio siihen päälle ja makuupussi, ei mitään muuta. Olisin halunnut esitellä asumukseni ulkoa päin, mutta nuo nukahti jo niin en oikein pysty täältä sisältä näyttämään. 

Aivan ihana reissu kyllä ollut ja jotenkin luonto on vain ainoa paikka, jossa saa täysin nollattua stressin ja pään. Vaikka reissu ei ole vielä loppumassa, niin silti tulee jo ikävä tätä paikkaa. Nyt kuitenkin unta kalloon ja nähdään huomen aamulla, täytyy muuten vain muistaa, että teen blogia. Yön aikana se oikeasti unohtuu, minulla nimittäin. Nyt kuitenkin puhelin pois ja hyvää yötä!

Uusi päivä, sunnuntai, 17.4 klo 6.32

Huomenta! Tässä kävi niin kuin arvelinkin. Aina, siis ihan aina kun olen metsässä yötä niin jostain ihme kumman syystä herään 6.41, tosin tänään 6.31. Ei siinä, todella virkeä olo kuitenkin ja tuntuu, että olisi nukkunut paaljon enemmmän. Yö meni ihan mahtavasti, yöllä avasin isommaksi makuupussin suuaukkoa, että saan enemmän ilmaa, että saisin enemmän happea. Menin taaemmaksi makuupussissa, että ei tulisi kylmä. No tuliko sitten kylmä? Ei ollenkaan! Koko yönä ei tullut ollenkaan kylmä, suorastaan kuuma ja niin ihana ja helppo nukkua laavussa. Tulee ehdottomasti käyttöön, sekä suosittelen lämpimästi laavua. Aivan 5/5, mutta nyt yritän vielä ainakin torkkua ja katsotaan myöhemmin lisää.

Klo 10.06 

No nyt on herätty kunnolla tähän päivään ja jopa päästy makuupussista pois. Sukkakin hukkui jonnekin makuupussiin, täytyy etsiä sitä kohta, mutta nyt aamupalaa, kahvia ja päivä käyntiin! 

Olen kertonut täällä, että en pysty refluksin takia syömään ikinä aamupalaa, mutta retkellä syön silti. En sitten tiedä kuinka fiksua se on, mutta menkööt. Tänään toimii aamupalana mustikkakeitto ja murot. (Jostain syystä en saa kuvaa tänne, T: edit) On kyllä ollut aivan huippu reissu. Pelkkä metsä on jo paras paikka, mutta vieläkin paremman siitä tekee huippu seura.

No nyt ollaan jo kotona! Jotenkin unohdin kuvata ja kirjoittaa loppu matkalta mitään, mutta pakkasimme, sammutimme nuotion ja kiersimme umpihangen kävelemällä järven jään yli! Täytyy sanoa, että iihan vähän jännitti. Oli kyllä ihana ja mieleenpainuva reissu, kiitos kaikille jotka oli mukana! 

Toivottavasti sain tänne blogiin edes jotain hyvää materiaalia, kuvia ja fiiliksiä. Tämän editoinnissa tulee ainakin kestämään vuosi, mutta ei se mitään! Kiitos todella todella paljon, jos luit tämän blogin sillä tästä tuli aivan hervottoman pitkä. Tuntuu suorastaan pahalta viedä teiltä näin paljon aikaa, iso anteeksi siitä. Kiitos kuitenkin todella paljon, jos luit kokonaan ja mitä mieltä olit? Haluaisitteko lisää retkeily blogeja? Nähdään taas ja moikka moii!

Discord serveri:  https://discord.gg/USBXsH99Gs

Instagram: Samuelin blogi

Whattsap: 0403779896

Haluatko tukea blogia ilmaiseksi? Liity ihmeessä oikeasta sivupalkista sinistä nappia painamalla lukijaksi.