Moikkaaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
Olen Samuel Pulkkinen, 15-vuotias lyhytkasvuinen bloggaaja. Sairauteni vuoksi olen vain 107cm pitkä. Tavoitteeni on poistaa meitä kohtaan turhia ennakkoluuloja. Yritän tehdä sen kertomalla elämästäni, sairaudestani ja sen tuomista haasteista aidosti. Joskus tulee syvällisiä blogeja ja joskus rentoja, mutta jokaisessa kirjoituksessa edetään rennosti ja puhutaan asian vierestä. Tervetuloa seuraamaan yhden lyhytkasvuisen tarinaa, joka seuraa unelmiaan!
torstai 27. tammikuuta 2022
ROOM TOUR!
Moikkaaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
lauantai 22. tammikuuta 2022
MINKÄLAISIA KOKEITA MULLA ON TULOSSA?
Oooooookein hyvää lauantaita ja sitä kautta myös tervetuloa uuteen blogiin!
Ihana lauantai päivä, ehkä pari astetta pakkasta ja toivottavasti myös aurinkoista. Voiko enää mikään pilata tuota hetkeä? Kyllä voi, nimittäin kun multa tulee uusi blogi, joka vielä koskee koulua. Tänään siis luvassa kouluaiheinen blogi joten jos ei tuo koulu ihan viikonloppuna nappaa niin suosittelen nyt lähtemään, ymmärrän kyllä siis, jos lähdet:)
Kuten hyvin varmasti ja epävarmasti tiedätte niin rakastan koulua niin paljon kun olla ja voi ja panostan siihen enemmän kun mihinkään muuhun. Se myös tarkoittaa, että luen ja muuten paljon kokeisiin ihan itseasiassa liikaakin ja nyt Wilmassa onkin jo merkitty ihan muutama koe jo valmiiksi niin minä ajattelin, että katsotaas yhdessä, että mistä aineista ja mitä mun tulevat kokeet sisältää joten tervetuloa mukaan!
HUOM! Muistakaa, että nämä ovat 8.lk asioita eli jos olet nuorempi niin sun ei tarvitse eikä pidäkään tietää näistä hölkäsen pöläystäkään:)
keskiviikko 19. tammikuuta 2022
PUHETTA, AJATUKSIA // VOICE REVEAL!
Heippaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
Se olisi jo keskiviikko eli puolessavälissä kouluviikkoa mennään! Onpa jotenkin ollut ihanaa kun lunta on ollut ja paljon sekä sellainen pikku pakkanen eikä mitään -20'C. Toivottavasti ette ole vielä ihan tylsistyneitä kuuntelemaan mun puhetta, koska tänäänkin oikeastaan jutellaan parista asiasta sekä Voice Reveal! Jos mun höpötyksiä vielä jaksat kuunnella ja haluat tietää miltä kuulostan niin jää ihmeessä lukemaan, mutta ymmärrän jos sinua ei enää kiinnosta kuulla mun jonninjoutavia höpötyksiä. Tervetuloa kuitenkin mukaan höpöttelemään, ihmettelemään ja myötähäpeilemään kun tunaroin ja unohdan kuitenkin jotain!
Voiko olla parempaa yhdistelmää sunnuntai päivä, ilman sukkia tietysti ja olla tekemässä uutta blogia. Kiitos, että ei ole sinunkaan mielestä. Ensimmäinen asia mistä haluan puhua tai itseasiassa mitä haluan kysyä on se, että mitä sinulle kuuluu? Miten on lähtenyt arki taas rullaamaan? Kerro se ihmeessä tuolla kommenteissa tai, jos et halua julkisesti sitä kertoa niin sitten vaikka Discordissa tai Whattsapissa, josta itseasiassa tulikin mieleen, että siitäkin mun pitää puhua. Kiitos muistutuksesta. Mulla lähti arki rullaamaan ihan sairaan hyvin paljon paremmin mitä odotin, mutta aina on parannettavaa joten voisin kyllä mennä aikaisemmin vielä nukkumaan. Aloitettaas puhuminen joten tervetuloa mukaan taas kerran!
Discord serveri: https://discord.gg/USBXsH99Gs
Nyt eletään tiistaissa ja mun on pakko vähän avautua teille. Varsinkin ennen minua hävetti koulussa paljon, mutta nyt ne ei ole enää niin voimakkaita, kuitenkin tänään minulle tuli hirveä häpeän tunne ja minä kerron, että miksi. Mulla oli tänään sijaisavustaja koulussa ja ei siinä mitään, mutta hän joutui tekemään ikään kuin kahden avustajan työt eli siis hirveä paine ja silloin tuli mulle ihan hirveä häpeän tunne, koska mun takia toinen joutuu tekemään ylimääräistä työtä ja se aiheuttaa hänelle paljon painetta sekä kiirettä. Silloin tulin ajatelleeksi taas, että "jos minua ei olisi niin näidenkin työ olisi paljon helpompaa". Tiedän, että en saisi ajatella niin, mutta jotenkin se tulee aivan automaattisesti. Ja eihän sitä voi kieltää, että kyllähän minä lisään aikuisten työtä, mutta sille en vain voi itse mitään. Noh, onneksi hän kuitenkin, että sinun kanssa on niin ihana jutella joten ehkä häntä ei haitannut se, mutta minua kyllä haittasi. Mitä te olette mieltä? Itseasiassa mistä mieltä? En itseasiassa en edes tiedä. Halusin vain jakaa tämän kokemuksen teille, koska näin juuri haluankin toimia niin näette minkälaisia tunteita lyhytkasvuisella voi olla. Itseasiassa tällaisia on paljon enemmänkin minulla, haluaisitteko, että tekisin näistä tilanteista ihan oman blogin?
Meidän kansainvälisyyshanke rullaa taas ja itseasiassa huomenna menen kirjoittamaan juttua meistä Oriveden sanomiin tosin pakotet... siis niin mahtavaa kun pääsen tekemään sellaista! Meidän tai siis ei mun, mutta joidenkin piti lähteä helmikuussa Saksaan, mutta ilman muuta se peruuntui, mutta hanke jatkuu vaikka etänä tehdäänkin. Kuvassa minä tekemässä niin sanotusti töitä :D Kuva: koulunuorisotyöntekijä
Meillä alkoi kun alkoikin näytelmäharjoitukset rajoituksista huolimatta, mutta alun perin ensi-ilta piti olla jo helmikuun alussa, mutta ne siirtyi maalis- ellei jopa huhtikuulle. Saa nähdä miten tämä tilanne tästä etenee. Minä muuten varmaan teen teatterista ihan oman blogin, mitä olisitte mieltä? Ette muuten ikinä arvaa mitä minä myös menin tekemään. 2020 loppu puolella kävin apulaiskerhonohjaaja koulutuksen ja nyt tässä noin viikko sitten näin Instagramissa, että Orivesi hakee apulaiskerhonpohjaajia kokki kerhoon. Tiedän kyllä hyvin, että tarvitsen itsekin vielä köksässä apua ja kyllähän heti sain tästä pilkkaa niskaan, mutta kuitenkin pistin hakemuksen menemään. Minä olen aina rakastanut olla lapsien kanssa tekemisissä ja ohjata jotain toimintaa ja nyt kun saan edes mahdollisuuden yrittää päästä toteuttamaan unelmaani miksi en sitä tekisi? Ehkä tässä samalla yritän itselleni todistaa, että jos yritän niin lyhyyteni ei ole este unelmieni saavuttamiselle. Muistakaa aina, että jos uskoo vain itseensä niin aina on jokin keino toteuttaa unelmansa. Fyysinen tai henkinen este ei ole este unelmille! Laitan vaikka hakemuksen tähän alas minkälaisen tein niin pääsette antamaan arvosanan.
"Olen Samuel Pulkkinen ja asun täällä Orivedellä. Minä olen lyhytkasvuinen (tarkka sairaus on agondroplasia), joka estää luiden kasvun ja siitä syystä olen näin 14 vuotiaana vain 106cm pitkä. Sairauteni ei vaikuta älyllisesti mitenkään ja olenkin todella hyvä koulussa ja pidän siitä paljon. Toki minulla on jotain fyysisiä rajoitteita, mutta olen aina keksinyt yleensä ratkaisut kaikkiin pulmiin joten teidän ei tarvitsisi nähdä vaivaa vuokseni. Olen todella puhelias, iloinen ja pyrin olemaan ystävällinen kaikille. Vahvuuksiani on ehkä juuri se, että pystyn ottamaan muut huomioon, ehkä kannustamaan toimintaan ihmisiä ja vaikka, jos on ujo ihminen niin pystyn juttelemaan hänelle ja vähän rentouttamaan häntä. Harrastan teatteria missä harjoittelen juuri esiintymistä ja puhumista joten ujo en ainkaan ole. Olen myös käynyt 2020 loppupuolella apulaiskerhonohjaaja koulutuksen joten se on hyvin muistissa ja ennenkaikkea haluaisin päästä tähän työhön, koska pidän todella paljon opettamisesta, ohjaamisesta sekä lapsista. Kumpi tahansa päivistä käy, mutta mieluiten ehkä keskiviikko.😊" Olipa muuten vaikea keksiä kehuja taas itsestään...
Sitten vielä Voice Reveal! Pakko muuten vielä sanoa tähän liittyen yksi asia. Meillä käsiteltiin äidinkielessä englannin vaikutusta suomenkieleen ja sitä, että kuinka jotkut asiat sanotaan nykyään englanniksi eikä suomeksi. Kuten nytkin puhun voice reveal enkä suomeksi, koska se olisi suomen kielellä "äänen paljastus" ööö, tuo kuulostaa vain oudolta ja sen takia ehkä jotkin asiat on vain parempi sanoa englanniksi, mutta jatketaas. Vähän loman jälkeen minulle tuli yhtäkkiä ajatus, että miehän en ole vielä missään vaiheessa paljastanut, että miltä kuulostan ja kuinka voin luoda teihin rentoa tuttavuus suhdetta, jos ette tiedä miltä kuulostan? Minä vastaan teidän puolesta ja ei mitenkään. Joten nyt on aika näyttää, eihän vaan puhua ei, siis mikä olisi tuohon oikea sana?? Paljastaa, noniin sovitaan, että tuo on hyvä eli on aika paljastaa miltä kuulostan. Kaikki aina väittää, että onpa niiden ääni hirveä vaikka ei oikeasti todellakaan ole, mutta minä jatkan niiden ihmisten listaa :D Mun ääni on siis aivan järkyttävä, mutta mulla on siihen edes jonkinlainen syy. Eli lääkärit ovat todenneet, että leikkauksien yhteydessä mun äänihuulet ovat saaneet aika paljonkin osumaa jonka takia mun ääni on aika särisevä. Pitemmittä puheitta eiköhän kuunnella miltä mun ääni kuulostaa! Muistakaa, että varoitin...
lauantai 15. tammikuuta 2022
MITEN MUN BLOGI TOIMII?
Heippaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
Tämän itseasiassa piti tulla jo eilen tai siis minulle huomenna, mutta koska pääsen tekemään tätä vasta näin torstaina niin tulee lauantaina. Se olisi muuten eka kouluviikko paketissa, miten meni ja oliko kivaa palata taas kouluun? Musta oli ihanaa palata kouluun, mutta ehkä ainoa mitä jään kaipaamaan on se kun aamulla sai aina nukkua melkein puolille päiville asti. Ja jos luet tätä heti näin yhdeltätoista niin hyvää huomenta! Jutellaan lisää arjesta ensi viikolla, mutta mennään nyt itse asiaan heti.
Olen nyt tässä 15 minuuttia miettinyt, että mikä ihme tämän otsikko voisi olla ja miten voisin selittää tämän kirjoituksen idean, enkä kyllä ole vielä mitään järkevää ratkaisua löytänyt, mutta yritetään sählätä jotain. Tuossa tovi ennen mun lomia niin yksi ilta katselin vain näitä Bloggerin teemoja, yksi sitten oli todella kivan näköinen, ajattelin sitten kokeilla sitä ja painoin mielestäni esikatsele nappia, mutta painoin vahingossa "käytä" nappia ja vielä hyväksyin sen. Sitten mulla olikin uusi teema ja nyt esittelen sen teille, koska se voi olla vähän outo, jos ei sitä ihan ymmärrä joten tervetuloa mukaan!
tiistai 11. tammikuuta 2022
TESTISSÄ VUODEN 2022 UUTUUS HERKUT!
Hei kaikille ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
perjantai 7. tammikuuta 2022
TAAS MENNÄÄN!
Hei vaan kaikille ja tervetuloa lukemaan uutta blogia!
Pitkästä aikaa oltaisi blogien parissa ja tuntuu ihan oudolta. Ööö, olenko minä edes tehnyt ikinä blogeja, tuntuu ihan siltä. Siitä on nyt 17 päivää, kun viimeksi olen näitä tehnyt, mutta yritetääs nyt jotenkin edetä tässä. Tänään jutellaan ainakin viime vuodesta, kuulumisista, mitä olen tehnyt lomalla, mitä tänä vuodella tapahtuu, ja puhutaan kaikkien vihaamasta koronasta. Saankohan muuten mainita tuota sanaa täällä nykyään, noh meni jo. Toivotaan, että tästä ei tule mitään sekavaa blogia, mutta pahoin pelkään minut tuntien. Joka tapauksessa lämpimästi tervetuloa vuoden ensimmäisen blogin pariin! Let's go!
TAAS MENNÄÄN!
Viime vuosi oli erikoinen, siihen mahtui paljon hyviä hetkiä, paljon huonoja hetkiä ja paljon tärkeitä opittuja asioita. Viime vuoden alussa olin todella ahdistunut, tuntui, että mulla ei vaan ollut ikään kuin paikkaa tällä maapallolla. Kävin koulua, pelasin, söin ja nukuin. Mulla ei ollut siihen aikaan oikein kavereita, koska mua ei vaan hyväksytty porukkaan sellaisena mitä olin. Koulu kuitenkin piti mun mielen virkeänä kunnes maaliskuussa tuli etäkoulu. Etäkoulu, se oli hirvittävää sen voin sanoa jo nyt, mutta palataan siihen myöhemmin. Huhtikuussa aloin ärsyyntymään kunnolla siihen, että kuinka ennakkoluuloisia ihmiset ovat meihin lyhytkasvuisiin ja halusin tehdä jotain asialle, mutta en vain tiennyt, että mitä kunnes toukokuussa sain idean tehdä tämän blogin ja valehtelematta tämän vuoden paras päätös. Se, kun joku tuli sanomaan, että "hei, olen ajatellut ihan erilailla lyhytkasvuisista, mutta nyt tiiän oikeesti minkälaisia olette" niin se toi minulle tunteen, että olen onnistunut jossain. Kesä meni nopeasti, rennosti ja kuumasti.
Syksyllä tein päätöksen, että panostaisin kouluun niin paljon kuin vain pystyn, blogiin samaten ja sitten myös liittyisin kerhoihin. Kansainvälisyyshanketta ei saa myöskään missään tapauksessa unohtaa, koska se on minulle myös todella tärkeä. Ja se jatkuu myös kevätkaudella, joka on aivan mahtavaa. Kouluun todella panostin aivan sata lasissa, joka kyllä sitten näkyi arvosanoissa, mutta parhainta oli se, että sain panostettua niin hyvin sellaiseen asiaan mitä todella rakastin. Syys-, lokakuussa blogi jäi vähän taka-alalle, mutta marraskuussa oikeastaan ihan joka päivä tein blogeja, hoidin Discordia ja panostin kouluun samaan aikaan, mutta se ei ollut hyvä juttu. Joulukuussa tuntuu, että väsähdin aivan totaalisesti ja helppojenkin blogien teko oli todella vaikeaa ja viesteihin oli suorastaan mahdotonta vastata. 20. joulukuuta jäin sitten kaikkialta somesta tauolle ja se oli niin hyvä päätös. Jos pitää vielä tuosta syksystä sanoa, niin se on ollut elämäni paras syksy. Musta oli maailmalle jotain hyötyä ja sain annettua jotain. No, mitäs minä sitten olen tehnyt lomalla? Puhutaan vaikka seuraavaksi siitä.
Minä olin oikeasti todella poikki tuolloin, muistan kun keskiviikkona loppui koulu, laahustin sitten kotiin ja tulin huoneeseeni ja rojahdin vain sellaiselle pehmoneliölle, enkä vain jaksanut liikkua. Ensimmäinen viikko meni ihan palautuessa ja levätessä, mutta tein minä silloinkin vähän kaikenlaista. Minä pidän lautapeleistä paljon ja pelasimme niitä lomalla. Kaksi mun ehdotonta suosikki lautapeliä tällä hetkellä on Kimble, se on tosi yksinkertainen, mutta tosi hauska etenkin isolla porukalla. Tosin se ei ole kivaa, että siinä häviää ihan joka ikinen kerta. Siis oikeasti ollaan pelattu varmaan 100 peliä loman aikana joista olen voittanut peräti kaksi peliä. Siinä mun tuuri on maailman huonoin. Itseasiassa mun on pakko näyttää teille yksi kuva.
Mikä on lyhytkasvuinen? / Minkälaista on olla se?
Hei kaikille! Nyt tulee varmasti pisin, mielenkiintoisin ja paras blogini ikinä joten kiva että olet tullut lukemaan tätä. Tämä on herkkä a...
-
Moikkaa ja tervetuloa lukemaan uutta blogia! Keskiviikko, syyskuu alkaa ja ensimmäinen virallinen blogi. Sellaisilla alkutiedoilla ja spekse...
-
Hei kaikille! Tämän päivän blogi on siitä erikoinen nimittäin olen tehnyt tämän koulussa. Meidän piti tehdä äidinkielessä mielipidekirjoit...